...nimittäin äitiysloma. Enää kaksi ja puoli viikkoa, ja sitten minun pitäisi aloittaa työt, vieläpä uudessa työpaikassa ja ihan uudessa kaupungissakin.
Olen pohtinut ja surrut ja tuntenut haikeutta ja innostusta ja iloa ja miettinyt miten huono äiti olen, kun en halua olla niin pitkään kotona lapseni kanssa. Kaikki itseni syyllistäminen on toki ihan turhaa, sen kyllä tiedän, koska jokainen vanhempi tekee omat ratkaisunsa. Meillä se ratkaisu on se, että lapsen isä jää kotiin pariksi kuukadeksi, sitten taas minä ja sitten vielä isä. Eikä asia todellakaan ole minulle helppo, että vain lähtisin riemusta kiljuen töihin. Jos tällä hetkellä saisin valita, ottaisin sekä työt että kotiäitiyden.
Vaikkei päivähoito ole ihan vielä meille ajankohtainen asia, täytyy kyllä myöntää, että pahoitin hieman mieleni näistä viimeaikaisista keskusteluista mediassa, jonka mukaan päiväkotiin lapsensa ennen kolmen vuoden ikää laittavat ovat huonoja vanhempia. Siksi päätinkin, etten enää lue mitään asiaan liittyviä juttuja. Ihan riittää jo sekin, että työkeikoilla joku on huudahtanut puolijärkyttyneenä minut nähdessään, että "Mitä sä täällä oikein teet, eikö sun pitäis olla KOTONA?!?"
Mielestäni tämä kotihoito vs. päivähoito-keskustelu on joka tapauksessa ihan typerä. Ihan kuin se olisi yhteiskuntamme pahin lapsiin liittyvä ongelma! Toki on mahtavaa, jos lapsi saa välittäviltä aikuisilta parasta mahdollista yksilöllistä huomioita, mutta minua ärsyttää, että ainut tavoittelemisen arvoinen asia on se, että lapsi saa täydellisen kasvatuksen (sisältäen luomuruoan, perhepedin ja piiiiiitkän imetyksen). Ihan kuin kukaan pystyisi jatkuvasti olemaan täydellinen vanhempi!
Suurin osa vanhemmista on ihan riittävän hyviä omille lapsilleen, joten mielestäni on suhteetonta, että pyritään täydellisyyteen ja kaikesta muusta syyllisestään, kun sitten taas on niitä lapsia, joita OIKEASTI laiminlyödään. Se on OIKEA ongelma. Ei se, että Pikku-Kalle joskus jää viimeisenä päiväkotiin odottamaan kun äiti on vähän myöhässä, tai että kotona laitetaan muumit pyörimään kun vanhemmilla on ollut rankka päivä töissä.
Joo, en todellakaan pysty lukemaan semmosta kirjoittelua ja tämäkin postaus sai mut tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, että meillä lapsi meni jo vähän alle vuoden ikäisenä perhepäivähoitoon (ensin osapäiväisesti ja vuoden ja kahden kuukauden iässä koko päiviksi). Olkoon sitten niin, että olen huono äiti, mutta ei mulla vaan kestä pää ihan koko päivää juosta yhden touhukkaan perässä vaan pystyn paljon paremmin keskittymään koko vanhemmuuteen, jos vaan saan keskittyä häiriöittä johonkin muuhun välillä.
VastaaPoistaNäin itsekin ajattelen, että jaksan olla parempi vanhempi kun saan tehdä sitä omaa juttuani myös :)
PoistaMutta tuohan on oikeasti upea tilanne, että lapsi saa olla kotona isänkin kanssa ja sitten vielä taas sinunkin. Tuo tuler syventämään isän suhdetta lapseen ihan uudella tavalla <3
VastaaPoistaMiten äitiyslomasi on muuten mennyt? Kävittekö paljon harrastuksissa vai enemmän kotona vain kahdestaan?
Juu, teidän että on tosi mahtava juttu, kun miehelläni on haluja/mahdollisuus jäädä myös kotiin poikaa hoitamaan :) Mutta kun edelleen istuu monilla niin tiukassa nämä vanhanaikaiset asenteet, että äidin kuuluu hoitaa lapset... Silloin äiti vain tekee velvollisuutensa, mutta kun isä jää kotiin niin se on sankarillista ja siitä kirjoitetaan naistenlehdissä ;)
PoistaÄitiysloma on mennyt tosi kivasti, ja aktiviteetteja on kodin ulkopuolella ollut juuri sopiva määrä. Olen kyllä suht sosiaalinen ihminen, mutta eniten olen nauttinut ihan kotona olosta. Kun vanhempani asuvat niin lähellä niin olen äitini (joka tekee töitä kotoa käsin) kanssa käynyt paljon vaunulenkeillä ja vaikka juotu teetä ihan rauhassa päiväsaikaan. Samalla olen saanut apua pojan hoitoon ja välillä voinut hetken tehdä ihan omiakin juttuja, jos äitini on vienyt poikaa ulos :) Neuvolan äitiryhmän kanssa olemme jonkin verran tapailleet, enimmäkseen käyneet yhdessä vauvamuskarissa, mutta ehkä vain kerran-pari kuussa. Parin viikon välein ollaan tavattu ystäviäni esim. lounaalla. Nyt keväällä ollaan koko perhe käyty vauvauinnissa. Tiedän kyllä sellaisia äitejä, joilla on viikon jokaiselle päivälle ohjelmaa, mutta itse en kyllä sellaista jaksaisi ;) Lisäksi poikakin on tyytyväisempi, kun päivät kuluvat suurinpiirtein samalla tavalla.
Älä huoli, minä lähden elokuussa töihin ja meillä ei jää edes isä kotiin! Yritän myös vältellä lukemasta juttuja, joissa syyllistetään äitejä, jotka laittavat yksivuotiaan hoitoon - sinä sen sanoit eli jokainen vanhempi tekee omat ratkaisunsa. Koen olevani parempi äiti, kun saan itselleni myös jotain omaa (lisäksi olen hemmetin hyvä työssäni, miksi siis heittäisin taitoni vuosiksi hukkaan?).
VastaaPoistaMeillä ei nukuttu perhepedissä (kamalaa, 7kk ikäinen poikani nukkuu koko yönsä omassa sängyssä omassa HUONEESSA mutta niinpä vain nukkuu heräämättä), imetin vain 5kk vaikka kaikkeni yritin ja palaan töihin, kun lapsi täyttää vuoden. Kaikilla muilla paitsi omalla mittapuulla olen huono äiti. ;)
Syyllistäminen ja syyllistyminen siis nurkkaan ja ihanaa naistenpäivää! Nauti töistä sitten kun ne alkavat! :)
Onneksi muiden mielipiteillä ei ole väliä ;) Kyllä lapset varmasti ovat onnellisempia, jos vanhempi nauttii työstään ja voi hyvin :)
PoistaHyvää naistenpäivää sinnekin!
Itse palasin töihin kun kuopus oli 7kk. Sain ensimmäisen kuukauden melkein joka päivä ihmettelyä kuinka raaskin jättää vauvan hoitoon. Mitä ihmettä, ei lapsi mennyt hoitoon vaan oli kotona miehen ja isosiskon kanssa!!! Huoh... Miestä sitten taas mun työpaikalla ylistettiin miten ihanaa on, että isä on noin paljon mukana arjessa. Ööh, mua enemmän huolestuttaisi jos isä haluaisi tehdä perheensä eteen jotain vain viikonloppuisin. Nää on näitä kommentteja, jotka kannattaa jättää huomioimatta (niin kuin suurin osa ihmisten jakamista "kasvatusneuvoista"). Jokainen perhe tietää mikä heillä toimii parhaiten, ei kukaan muu!
VastaaPoistaHyvää naistenpäivää ja tsemppiä työn aloitukseen!
Kiitos kommentistasi! Ärsyttää tuo että isä ei voisi muka olla ihan yhtä hyvä hoitaja kuin äiti. Mielestäni nykypäivänä pitäisi olla ihan itsestään selvyys, että lastenhoito ja kotityöt jaetaan isän ja äidin kesken. Mutta eihän se niin mene, valitettavasti. Ainakin me voimme olla tyytväisiä, kun olemme löytäneet tällaiset nykyaikaiset miehet ;)
PoistaKirjoitit hyvin, että tärkeämpiäkin lasten hyvinvointiin liittyviä keskustelun aiheita yhteiskunnassa olisi kuin tämä kotihoidon ja päivähoidon vertailu. Olen ihan samaa mieltä. Ja monesti tällaisissa aiheissa ihmisillä nousevat tunteet pintaan ja puolustavat omia näkemyksiään niin vankasti, että samalla lyttäävät toiset maan rakoon.
VastaaPoistaJokainen perhe tekee varmasti sellaiset ratkaisut kuin kokee parhaaksi ja toimivimmiksi itselleen. Vanhempien hyvinvointi kasvattaa myös lasten hyvinvointia.
Itse olen valinnut olla kotona lasten kanssa ja se on minulle tärkeää, mutta ymmärrän myös heitä, jotka haluavat nopeammin työelämään. Asiaan vaikuttanee myös se, että olen itse lastentarhanopettaja ja suoraan sanottuna hoidan tällä hetkellä mieluummin omia lapsiani kuin muiden! :D Tehdään niin kuin itsestä parhaalta tuntuu ja kuunnellaan omaa sydäntä. <3 Mukavaa työn aloitusta ja tsemppiä uusiin kuvioihin!
Kiitos kommentistasi! Ymmärrän, että itse haluat hoitaa mieluummin omia lapsiasi kuin muiden ;) Ihanaa, kun ihmiset uskaltavat tehdä juuri niin kuin itsestä ja omasta perheestä tuntuu parhaalta!
PoistaMekin olemme jakaneet miehen kanssa hoitovapaat, mutta hoitaneet lapset kotona n. 3-vuotiaiksi. Kavereissa ja sukulaisissa on kuitenkin paljon erilaisia hoitoratkaisuja tehneitä eikä kukaan kritisoi ketään. Itsekin uskon, että kodin asiat yleisesti vaikuttavat lapsen hyvinvointiin paljon enemmän kuin hoitoonmenoikä.
VastaaPoistaItse en kuitenkaan ole raaskinut omia alle 3-vuotiaina laittaa ja olen kokenut, että alle 3- ja ainakin alle 2-vuotiaalla on hyvä olla yksi aikuinen vain häntä varten. En myöskään olisi itse jaksanut varhaisia aamuja ja pk-työ -rumbaa pikkutaaperon kanssa. Lisäksi kaipaan myös omaa aikaa mutta en raaskisi enää työ- ja pk-päivän jälkeen lähteä pienen luota harrastamaan - yli 3-vuotiaan kanssa tämä on vähemmän raskasta. Nämä siis minun syyni pitää lapsi kotona 3 vuotta. Myös työn kannalta toimi hyvin, kum vuoroteltiin miehen kanssa kotona.
Kiitos kommentistasi! Hienoa, että olette voineet jakaa lasten hoidon miehen kanssa. Toki minuakin hieman tuo töihinmeno yhdistettynä päiväkotiin viemisiin ym. hieman jännittää, mutta ainakin meille tulee pehmeämpi lasku, kun ensin vain minä aloitan töissä eikä tarvitse stressata aamujen sujumisesta ja hoidosta hakemisesta kun mies on kotona :)
PoistaOn kyllä hienoa, että isä saa olla myös vauvan kanssa :)
Poista