Aika varhaisraskauden ultraääneen

Soitin tänään gynen polille ja sain ajan ultraääneen. Pojan raskaudessa aika annettiin aika tasan viikolle 7+0, nyt (ainakin omien laskujeni mukaan) viikot olisivat jo 8+1. Aika olisi perjantaina 17.1. Sinne tuntuu olevan mahdottoman pitkä aika! Ensin hoitaja laskeskeli, että niin, sehän menisi sitten noin 20. päivän tienoille, mutta totesi sitten että meidän lapsettomuusgynemme on silloin poissa, joten varataan aika hieman "aikaisemmin", eli tuolle perjantaille. 

Olisin tietysti toivonut vähän varhaisempaa aikaa, mutta tähän on kai tyydyttävä. Tuntuu, että siihen on HIRVEÄN pitkä aika! :D Melkein kolme viikkoa. Nythän on vasta rv 5+4. Mutta ehkä pojan raskaudessa aika annettiin aikaisemmin siksi, että joulun pyhät olivat juuri edessäpäin (aika oli siis 22.12.)? Ensimmäisessä, kesken menneessä raskaudessa kävimme yksityisellä ultrassa  jo viikolla 6 + jotain. Koska teille muille on annettu aika ensimmäiseen ultraan alkionsiirron jälkeen?

Eilen pahoinvointia oli melkein koko päivän. Tein lyhyen päivystysvuoron, ja se oli aika kurjaa, vaikea keskittyä jatkuvan ällötyksen vuoksi vaikken mitenkään erityisen väsynyt olekaan ollut, onneksi. Varsinaiset työt aloitan joululoman jälkeen 7.1. Vähän jännittää, miten töissä menee, jos pahoinvointi vielä voimistuu...

Tänään aamulla pahoinvointia oli enemmän kuin tähän mennessä on ollut. Itse asiassa heti heräämisen jälkeen olen voinut tähän mennessä oikein hyvin, mutta sitten kun on syönyt vähän aamupalaa, niin voi tulla oikein huono olo. Tänään pahoinvointia oli jo heti herätessä. Söin ensin jääkaappikylmän lasten mangosmoothien, joka maistui taivaalliselta :D Se ei kuitenkaan vienyt pahoinvointia pois. Sen jälkeen söin jogurttia ja mysliä ja kaksi voileipää. Voileipien välissä harkitsin oksentamista, mutta ei onneksi tarvinnutkaan. Aamupalan jälkeen join teetä, joka tuntui helpottavan oloa aika paljon. Nyt sitten on vain sellaista "taustapahoinvointi" taas.

Siskoni antoi edellisestä raskaudestaan jääneitä pahoinvointilääkkeitä (Primperan), jota hän oli käyttänyt jonkin verran ensimmäisellä kolmanneksella. Pitäisi ehkä kokeilla niitä, koska ei ole oikein kivaa, jos joutuisi ryntäilemään potilasvastaanotolta vessaan oksentamaan... Kuulin kyllä yhdestä kollegasta, joka oli raskaana ollessaan oksentanut vastaanottohuoneensa lattialle kesken potilaskäynnin :D

Rv 5+1: Pahoinvoinnista ja Lugesteronin lopetuksesta

Kai nyt on jo sallittua puhua raskausviikoista? "Virallinen" testipäivä eli jouluaatto tuli ja meni. Joulua viettäessä en ole monesti edes muistanut koko raskausasiaa, mikä on hyvä juttu. Pahoinvointiinkin olen jo aika tottunut. Itse asiassa on melkein parempi silloin kun sitä on, kuin silloin kun sitä ei ole (ainakin pahoinvointi tekee rauhallisemman olon siinä mielessä, että ehkä kaikki on ihan hyvin). Välillä pahoinvointia on ollut melkein koko päivän, välillä vain ajoittain. Oksentamaan en onneksi ole joutunut. Pojan raskaudessakin aamuoksentaminen tosin alkoi vasta joskus rv 10 ehkä. 

Mikäli nuo raskausviikot ovat oikein (hedelmöittymispäivän mukaan siis), ja ensimmäinen ultra on suunnilleen rv 7, niin eihän siihen sitten ole kuin pari viikkoa! Ihan kamalaa. Soitan gynen polille heti ensi viikon alussa. Katsotaan, mistä päivästä tulee Se päivä. Voisi hyvin olla jo loppiaisviikolla...! Apua!

Huomenna aamulla laitan muuten viimeisen Lugesteronin. Joulupäivänä ja eilen laitoin puolikkaan annoksen eli 200 mg x 2 tänään ja huomenna sitten vain 200 mg aamulla. Olen monta kertaa tarkistanut TAYS:in ohjepaperin, että kyllä sen näin pitäisi mennä. Gynen polilla annetuista ohjeista kun en muista yhtikäs mitään :)

P.S. Päivitin vähän noita muita sivuja. Raskaustestejä-osiosta löytyy paljon uusia kuvia, jos joku tykkää raskaustestien katselemisesta yhtä paljon kuin minä ;)

pp13: Viimeiset raskaustestit :)

Ei testaamista noin vain lopetetakaan... Perjantaina aamulla tein vielä jäljellä olevan Pregcheckin, ja kun eilen hain apteekista lisää Lugesteroneja, niin ostin samalla hyllystä viimeisen Clearblue digitalin. Eilen en vielä ollut varma, koska aion testata. Perjantain Pc antoi nopeasti oikein  hienon testiviivan:

Alkio on tänään 18 päivää vanha, eli hedelmöittymispäivästä (5.12.) kun lasketaan, niin raskausviikkoja olisi 4+4. Ts. digitestin kuuluisi näyttää Raskaana 2-3 vko. Minulla oli kuitenkin vähän sellainen hytinä, että koska aiemmat testit ovat pojan raskauteen verrattuna näyttäneet vahvoja viivoja verrattavissa olevina ajankohtina, ja lisäksi pahoinvointikin alkoi niin aikaisin, en ollut kovin hämmästynyt, kun testi näyttikin tänään aamulla viikoiksi jo 3+:

Mitä tuosta ajattelisi? Pojan raskaudessa "ongelmana" oli hidas hcg-nousu (eikä se sitten kaikesta panikoinnista huolimatta ennakoinut mitään pahaa). Ehkä tämä on silti parempi vaihtoehto. Kuukautisten mukaan tänään olisi vasta rv 4+1, mikä on tuon testin kanssa melkoisessa ristiriidassa, mutta onhan hedelmöittymisajankohdasta määritetty raskauden kesto tietysti kaikkein luotettavin. Torstaina olisi kuitenkin jo 5+0, jolloin testinkin pitäisi näyttää 3+. Ja joo, tiedän että poikkeavan nopea hcg-nousukin voi ennakoida ikäviä asioita, mutta yritän kuitenkin lähtökohtaisesti ajatella, että kaikki on kunnossa :)

Pahoinvointia oli oikeastaan koko perjantaipäivä, illalla vasta helpotti. Lauantai oli helpompi päivä, lähinnä nälkäisenä oli pahoinvointia ja sitten oikein selvästi myös illalla. Tänään aamulla aamupalan yhteydessä oli tosi huono olo, ja harkitsin jo oksentamistakin, mutta sitten se helpotti tällaiseksi "taustapahoinvoinniksi" ;) Rinnat ovat arat ja turvonneet, nännit myös hieman kipeät. Alavatsalla tuntuu välillä lieviä tuntemuksia.

Siskoni sanoi, että mitäs jos siellä onkin kaksoset, kun hcg nousee näin nopeasti. Kävi se itselläkin mielessä, kun pahoinvointi alkoi niin aikaisin, mutta mikä nyt olisi kaksosten todennäköisyys tässä tilanteessa?!? :D

Lugesteroneja hain apteekista lisää vielä sen verran, että riittävät muutaman päivää jouluaaton jälkeen. Ohjepaperissa sanotaan, että luomukierto-PAS:issa lääkitys jatkuu vielä neljä päivää testipäivän jälkeen pienemmällä annoksella.

P.s. koska saa alkaa puhua raskausviikoista? Olisiko sitten kun testipäivä on ollut ja mennyt :)

pp11: Siirretty alkio

Alun perin minun oli tarkoitus kertoa lisää siirretystä alkiosta jo viikko sitten, mutta sitten tulikin plussa testiin, ja asia jotenkin unohtui :) 

Vain pari päivää siirron jälkeen OmaPostiin ilmestyi potilaskertomusteksti siirrosta. Siirretyn alkion luokitus oli 4BB. Mietin sitten, että mitähän tuo oikein tarkoittaa, ja etsin netistä vähän tietoa. Luokitusjärjestelmiä on tietysti monia erilaisia, mutta tämä on kaiketi nimeltään "Gardner blastocyst grading system" (kuvat ovat advancedfertility.com-sivustolta), ja sen avulla luokitellaan nimenomaan viisipäiväisiä blastokystejä. Siinä huomioidaan kolme eri asiaa, ensiksi tuo numero kertoo sen, miten pitkälle blasokysti on ehtinyt kehittyä (1-6). Ykkönen on vähiten ja kuutonen pisimmälle kehittynyt. 4 tarkoittaa sitä, että blastokysti on jo hyvin laajentunut. Seuraava vaihe eli 5 tarkoittaa kuoriutumassa olevaa blastokystiä ja 6 kuoriutunutta. 

Ensimmäinen kirjain (A, B tai C, A on paras) kertoo siitä, kuinka paljon blastokystin sisällä olevassa solurykelmässä (= eli tuleva alkio) on soluja, ja toinen kirjain siitä, miltä ulompi solumassa eli trofoektodermi näyttää. B tarkoittaa että soluja on muutamia, ja ne muodostavat löyhän kerroksen.

Eli näiden perusteella meidän alkiomme on ollut keskikastia. Tämä asia kun minulle selvisi, ajattelin ensin että voikohan sellaisesta tulla mitään, mutta ilmeisesti se on täysin mahdollista :) Eihän oikein huonolaatuisia alkiota edes lähdetä siirtämään tai pakasteta, koska onnistumismahdollisuudet ovat niin pienet.

Alla olevassa kuvassa on esimerkkejä siitä, miltä nuo eri 4-alkiot voisivat näyttää. Tuolla oikeanpuoleisella on siis sama luokitus, kuin meidän alkiolla.

pp9: Lisää raskaustestejä

Olen tehnyt aika paljon raskaustestejä, mutta se ei ole mikään yllätys :) Ensimmäiset testit tein siis lauantaina illalla, eli pp4, sitten tein joka aamu samat kaksi testiä (Pregcheck ja Rfsu:n herkkä) tiistaihin saakka. Keskiviikkona vain Rfsu, koska Pc:t loppuivat. Eilen olin ihan haltioissani, kun Rfsu antoi nopeasti oikein selkeän viivan :) Siihen saakka viivat olivat kyllä vahvistuneet, mutta tulivat esiin aika hitaasti, testiajan sisällä kylläkin. Tänään iltapäivällä tein hetken mielijohteesta Pc:n, joita olin ostanut eilen lisää. Siihenkin tuli aika äkkiä hyvä viiva, joka oli vahvistunut kahdessa päivässä paljon.

Tämä ensimmäinen kuva on Rfsu:n herkkä eilen aamulla eli pp8, kun testi oli vielä märkä. Toisessa kuvassa on tänään iltapäivällä tekemäni testi heti tuoreeltaan, tehty parin tunnin pidätyksellä.

Tässä alla olevassa kuvassa on kaikki tekemäni Pc:t, alimpana vanhin eli pp4 ilta, sitten pp5, pp6 ja pp7 aamu ja ylimpänä pp9 iltapäivä, eli tänään. Toinen kuva ei ole niin hyvä, mutta siinä on alimpana pp4 ilta, sitten pp5, pp6, pp7 ja pp9 aamutestit.

Ai eikö niitä testejä ole tämän enempää?!? ;) No, ajattelin kyllä että tämä voisi jo riittää, toisaalta yksi   Pc on vielä jäljellä. Clearblue digitalkin antaisi ehkä jo tuloksen 2-3 vko, mutta en tiedä viitsinkö tuhlata siihen rahojani, kun näkeehän noista halvemmistakin testeistä hyvin, että hcg:n määrä on lisääntynyt.

Jos se mitenkään on vielä tässä vaiheessa mahdollista, niin minulla on oikeasti ollut ihan raskauspahoinvoinnin kaltaista oloa jo maanantaista lähtien joka iltapäivä/ilta, eli pp6 lähtien. Ei todellakaan ollut tällaista pojan raskaudessa. Alavatsaa myös nipistelee ja tuntuu vähän pientä painetta. Ne ovat kyllä tuttuja oireita aiemmasta. On myös janottanut tosi paljon, mutta toisaalta on myös tehnyt mieli tosi suolaista ruokaa. Väsynyt olen myös ollut, mutta en mitenkään poikkeuksellisen väsynyt.

Olen ollut niin innoissani, että olenkin muutamassa päivässä ehtinyt kertoa raskausuutisen jo aika monelle, toki vain sellaisille ihmisille, jotka eivät uutista levitä eteenpäin ;) Olin ensin ajatellut, että pitäisimme sen salaisuutena paljon pidempään. Mutta ei se ole kovin helppoa, varsinkin kun niin moni tietää, että olen ollut alkionsiirrossa. Ennen plussatestejä olo oli tosi epätodellinen, että mitä, voisiko tosiaan olla raskaana, mutta nyt raskaus tuntuukin aika luontevalta asialta, ja ainakin itselläni on hyvä fiilis. Toivotaan, että se olisi hyvä enne!

pp5: Raskaana

Heräsin yöllä monta kertaa, ja loppuyöstä en saanut enää unta. Pissahätäkin oli, mutta olin päättänyt käydä vessassa vasta kun mies olisi lähtenyt töihin. Kun aamulla halailimme, mies kommentoi, että onpas minulla nopea pulssi. Niin kovaa jännitti :D Vastasin että aijaa, ehkä olen vain juonut liian vähän tai jotain. Mies lähti kotoa vähän vaille kymmenen. Sen jälkeen siivosin nopeasti keittiössä aamupalan jäljiltä, ja sitten kaivoin esiin kaikki erimerkkiset raskaustestit ja levitin ne kylppärin lattialle. 

Tein ensin Rfsu:n herkän, ja tulos oli aika samanlainen kuin eilen. Pregcheck näytti myös samaa kuin eilen, eli haalean, mutta vaaleanpunaisen viivan. Ihan heti en osannut päättää, tuhlaanko myös Clearblue digitalin. Avasin muovikääreen, kun halusin muka lukea käyttöohjeesta, miten varhaisessa vaiheessa testin pystyisi tekemään. Hah. Sitten vain testi pissapurkkiin. Istuin kylppärin matolle odottelemaan vastausta. Olin melko varma, että näyttöön tulisi "ei raskaana"-teksti, ja samalla humahtaisi pettymys vatsaan. Mutta ei.

Tietysti on syynsä sille, miksei pitäisi testata turhan aikaisin. Koska moni alkanut raskaus keskeytyy ennen kuin se on kunnolla päässyt alkuunkaan. Mutta jos se ei edes ala, niin ei se tietysti pääse tähänkään vaiheeseen. Alkiomme on jatkanut kehitystään, tullut ulos kuorestaan ja ainakin yrittänyt kiinnittyä. Se tuntuu ihmeelliseltä, eikä sitä ihmettä poista sekään, että raskaus keskeytyisi ihan alkuunsa. Nyt vain jäitä hattuun.

En malttaisi odottaa, että mies tulee töistä kotiin. Poika on ollut vähän ihmeissään, että mitä oikein puuhailen. Pissaan purkkiin ja tuijottelen jotain kummia puikkoja :D Nyt täytyy lopettaa, kun poika huutelee sohvalta että pitäisi mennä lukemaan. Mauri Kunnaksen "Joulupukki ja noitarumpu" pitää ajatukset sopivan pitkän ajan jossain ihan muualla kuin raskaustesteissä :)

pp4: Uskomaton hätähousu

Joo, no niin, ne jotka ovat tätä blogia seuranneet pidempään, muistavat ehkä, että minulla on *vähän* taipumusta itsehillinnän menettämiseen näissä testausasioissa... En tietenkään ollut suunnitellut tekeväni testiä kuin vasta aikaisintaan pp6, joka olisi maanantai. Sekin on tosi aikaisin, mutta kun pojasta tuli selkeästi (haalea) plussa jo pp6, niin ajattelin että onhan aikainen plussa tälläkin kertaa mahdollinen. Silloin siirrettiin nelipäiväinen alkio, nyt viisipäiväinen, joten ihan loogista kai, että kun alkio on kehittynyt pidemmälle, niin se myös kiinnittyy aikaisemmin, jos kiinnittyy. Tänään alkio olisi yhdeksän päivän ikäinen. En siltikään voi uskoa, mitä raskaustesti tänään näytti, muutama tunti sitten pari tuntia rakossa olleesta pissasta:

Testi on Rfsu:n herkkä testi, jolla voi kuulemma saada plussan jo kuusi päivää ennen oletettua kuukautisten alkua (ja periaatteessa tämä kyllä voisi pitää paikkansa, koska LH-plussa tuli aikaisin, ja kierron pitäisikin jäädä 26 tai 27 päivän mittaiseksi, tänään on siis kp21).

Muutama tunti myöhemmin eli ihan äsken tein uudesta pissasta Pregcheck-testin, joka nyt ei kyllä lupaakaan olevansa mitenkään erityisen herkkä, mutta eipä sekään ollut negatiivinen, ei tosin ihan yhtä selkeä viiva, mutta kuitenkin punainen eikä todellakaan mikään viivanpaikka:

Mitäs mieltä olette??? Gonapeptylin ei pitäisi vaikuttaa, koska siinähän ei ole hcg:tä. Näitä samoja juttuja pohdin myös silloin, kuin plussasin pojasta. Että olenko unohtanut jotain tärkeää, vai minkä takia testit näyttävät plussaa näin aikaisin? Onko muilla kokemuksia näistä samoista testeistä?

Olo on aika normaali, eli ei mielestäni mitään raskausoireita. Mitä nyt vatsaa nipistelee tuon tuosta, kun onhan tämä kaikki vaan niin jännää!!! :D

Nämä kuulumiset ovat nyt sitten vain meidän kesken ;) Kenellekään en ole asiasta vielä kertonut. Testien tekeminenkin oli aikamoista salailua. Ensimmäistä testiä tehdessäni jouduin ensin piilottamaan pissapurkin kylpyhuoneen lavuaarikaapin alle :D ja pääsin sitten tekemään testin ehkä noin kymmenen minuutin kuluttua. Mies olikin sen jälkeen yläkerrassa, ja pystyin hyvin tuijottamaan silmä kovana ensin yhtä ja sitten kahta viivaa. Parissa minuutissa tuo toinen viiva ilmestyi. Mies on ollut tosi epäileväinen koko päivän, kysyikin kerran, että olenko tehnyt jo testin. Silloin pystyin vielä rehellisesti vastaamaan, että en ole tehnyt. Nyt mies ei sitten ole enää kysynyt, onneksi.

Huomenna testailut jatkuvat! Ihan kamalaa... No, pahinta mitä voi tapahtua, on se että tuleekin tyylipuhdas nega ja täydellinen mahalasku... :( Mutta palaan kertomaan kuulumisia, ovat ne sitten hyviä tai huonoja :)

pp2: Malttamaton

Pitäähän näitä piinapäiviäkin laskea, kuten tein myös pojan raskaudessa alkionsiirron jälkeen. Oireita ja muuta ei tietysti voi aivan verrata toisiinsa, koska edellinen oli tuoresiirto ja siinä oli hyperstimulaatiokin. Nyt ei ole mitään erityisiä oireita. Täytyy tunnustaa, että olen ihan vaan kurkannut töissä ultralla vatsan päältä, että miltä kohtu oikein näyttää tässä vaiheessa. No, se paksuuntunut limakalvo siellä tietysti on, joka ihan normaaliin kk-kiertoonkin liittyy, muttei mitään muuta (eikä kuuluisikaan olla vielä pitkään aikaan). Ensimmäisenähän siellä pitäisi alkaa näkymään vähän nestettä eli musta pallukka. Sellaisen pystyin itsekin näkemään pojan raskaudessa 5 + jotain raskausviikolla. Nyt olisi tietysti vasta 2+ jotain eli hyyvin aikaisessa ollaan :) 

Oikeastaan minulla taitaa olla sellainen olo, että miten ihmeessä tästäkin voisi raskaus alkaa. Eihän ne prosentit nyt PAS:issa mitään ihan huikeita ole, ehkä kolmasosasta alkaisi raskaus ja näistäkin tietty osa menee kesken. Mutta tapahtuihan se ihme meille jo kerran :) Pojan raskaudessa pp6-testi oli jo positiivinen. Ehkä pitäisi ostaa pino halpoja testejä ja alkaa ensi viikolla panikoimaan :D

Kp 17: Alkio siirretty!

Vihdoinkin PAS toteutui! Onhan tätä nyt jo keväästä asti suunniteltu :) Varauksettoman tyytyväinen en voi olla, koska alunperin siirrettäväksi suunniteltu D4-alkio ei selvinnyt sulatuksesta, joten nyt siirrettiin D5-alkio ja se tarkoittaa sitä, että pakkanen on tyhjä. Yritän jo henkisesti valmistautua uuteen hoitoon. Ei sillä että edelliset olisivat olleet kovin hankalia, paitsi hyperstimulaatio. Sitäkin on vaikea mieltää ikäväksi asiaksi, kun lopputulos oli täydellinen <3 Uuteen hoitoon ryhtyminen tuntuu lähinnä työläältä, ja työkuvioitakin on selvästi vaikeampi järjestää kuin edellisillä kerroilla. Mutta toki olen heti valmis uuteen  hoitoon, mikäli sellaista tarvitaan.

Jos keskittyisin nyt kuitenkin siihen, että alkio on siirretty, ja raskaus on hyvinkin mahdollinen. Olen ollut oudon välinpitämätön viime päivinä kaiken tämän suhteen. En tiedä, haluaisinko ollakaan sillä lailla liekeissä, mutta haluaisin sentään edes tuntea jotain. Nyt ei oikeastaan edes jännitä. Kumman määrittelemätön olo vaan. Virallinen testipäivä on muuten JOULUAATTO. Joo, en varmasti jätä testaamista sinne saakka...!!! Saa nähdä kuinka pitkään saan pidettyä näppini erossa testeistä. Pojan kanssa plussasi jo kuusi päivää siirrosta...

Mites nämä päivät nyt sitten lasketaan, ehkä vain kiertopäivinä? Tänään on (jo) kp 17. Eli vuoto voisi alkaa jo vaikka kymmenen päivän kuluttua. Lugesteron tietysti voi pitää vuodon poissa. Aloitin lääkityksen tänään heti siirron jälkeen. Huomisesta alkaen aloitan Primaspanin, jota käytin myös pojan raskaudessa. Huomenna Gonapeptyl-piikki (kun alkio on kuuden päivän ikäinen). Tästä ne piinapäivät sitten käynnistyvät...!

PAS-ultra ja ovisplussa

Aloitin ovistestailut jo sunnuntaina kp 8. Tiistaina tuli vilkkuva hymynaama, samoin keskiviikkona aamulla. Keskiviikkona oli myös PAS-ultra. Oikealla oli 18 mm:n johtofollikkeli ja limakalvo oli 7,5 mm eli ihan hyvä. Jotenkin oli silti vähän pessimistinen olo, koska vaikka follikkeli oli jo noin iso, niin se ei ole minulla yleensä ole ollut mikään tae siitä, että ovulaatio olisi lähellä. Testasin kuitenkin uudelleen eilen illalla, ja plussahan sieltä tuli! 

Tänään soitin gynen polille, ja siirtoajankohdaksi sovittiin ensi tiistai! Epätodellista, että olemme nyt näin pitkällä, pääsemässä siirtoon asti. Kesäkuussa ovulaatio tuli väärään aikaan ja labrat olivat pielessä, syyskuussa ovis sattui oikeaan aikaan mutta labrat olivat esteenä. Onpa jännittävää! Paitsi että sittenhän se jännitys vasta alkaa, jos alkio tosiaan saadaan siirrettyä ;)

Kuukautiset ja ultrapäivä

Eilen vuoto sitten alkoi, onneksi, koska jos ovulaatio ei veny kovin pitkälle, niin siirtoon pääsemiseen pitäisi olla aika hyvät mahdollisuudet. Soitin gynen polille tänään, ja ultrapäiväksi sovittiin keskiviikko 4.12. Silloin on kp 11. Ovulaatiotestejä alan sitten tehdä jo ultraa edeltävästi. Kp 14 on viimeisin LH-plussapäivä, joka sopisi aikatauluun. Yleensä plussa on tullut jo tätä ennen, yleensä siis. Mutta katsotaan. Olisihan se nyt ihan epätodellista, jos siirto vihdoinkin toteutuisi!

Ei kuukautisia vieläkään

Olinkin laskenut nuo todennäköiset kuukautispäivät hieman väärin. Oikeasti kuukautisten olisi pitänyt alkaa vasta torstaina tai perjantaina (eikä keskiviikkona tai torstaina), jotta kierron pituudesta olisi tullut viimeaikainen joko 26 tai 27 päivää. Tämä on siis hyvä juttu ajatellen siirtoa, koska nyt siirtopäivä ei niin todennäköisesti osu viikonlopulle. Paitsi että kuukautiset eivät ole vieläkään alkaneet, ja tänään on jo kp 29. Vuodon alkamisesta ei ole mitään merkkiä, paitsi nyt rinnat ovat vähän kipeät. Ja joo, tein jo raskaustestinkin, mutta se oli tietysti ihan tyylipuhdas negatiivinen. Joten nyt saisi vuoto kyllä jo minun puolestani alkaa. Eihän kuukautisten alkupäivä tietysti vielä takaa siirtoon pääsyä, mutta juuri nyt näyttäisi aika hyvältä!

Lupaavampia uutisia (mutta paljon epävarmuutta)

Verikokeiden tulokset olivatkin nyt paljon paremmat, joten periaatteessa alkionsiirrolle ei pitäisi olla esteitä. Olen kuitenkin vain varovaisen toiveikas, koska siirtoajankohta näyttäisi sijoittuvan itsenäisyyspäivän tienoille, jolloin tulee kaksi ylimääräistä ei-sopivaa päivää siirrolle, kun itsenäisyyspäivä on perjantai ja lisäksi olemme reissussa myös torstaina (katsomassa sitä miehen siskon vauvaa, joka syntyi keskiviikkona). 

Keväällä kiertoni olivat hieman pidempiä, mutta nyt kesästä lähtien 26 tai 27 päivää. Jos tämä nykyinen kierto seuraa kaavaa, niin vuodon pitäisi alkaa 20. tai 21.11. LH-plussapäivä on vaihdellut aika paljon tämän vuoden aikana, enkä ole kaikissa kierroissa edes testannut, mutta näissä vähän lyhyemmissä kierroissa se on ollut kp 12 tai 13. 

Laskin näistä kahdesta vuodon alkupäivästä ja mahdollisista ovisplussa-ajankohdista siirtopäivät, ja vain yksi vaihtoehto osuisi tavalliselle arkipäivälle, eli vuodon alku 21.11. ja LH-plussa kp 13. Silloin siirtopäivä olisi maanantai 9.12. Tietysti on paljon muitakin mahdollisuuksia. Vuoto voi alkaa myöhemmin ja/tai ovisplussa voi tulla myöhemmin. Mutta nämä ovat varmaan todennäköisimmät vaihtoehdot. Aikamoista arpapeliä... Mutta jännittäviä päiviä edessä ensi viikolla, kun kuukautisten pitäisi alkaa...!

Välitila

No eipä tänne mitään ihmeempää kuulu. Halusin vain jotain kirjoittaa, kun vaan tekee niin hirveästi mieli päästä tositoimiin ja oikeasti yrittämään raskautta. Ärsyttää, kun aina tulee jotain esteitä tielle. Ylihuomenna menen taas verikokeisiin ja sitten varmaan jo saman päivän aikana tiedän, voidaanko PAS:ia edes ajatella. Toivottavasti, TOIVOTTAVASTI... 

Olemme tässäkin kierrossa elelleet huolettomasti ilman ehkäisyä, ja ovistakin yritin bongata, mutta vähän liian myöhään vissiin, koska parina päivänä tuli ihan negatiivinen ja sitten valkovuoto olikin taas jo ihan niukkaa. Mikäli tässä kierrossa jostain ihmeen syystä PAS toteutuisi ja sitten vielä jostain ihmeen syystä tulisin raskaaksi ja sitten siitä raskaudesta vielä syntyisi lapsi, niin laskettu aika olisi aika lailla samoihin aikoihin kuin pojalla. Aika jännä juttu. 

Miehen siskon laskettu aika meni jo melkein viikko sitten, eikä vauvaa kuulu. Viikon sisään saamme siis kuitenkin ihastella vauvakuvia. On sekin ihan kivaa, vaikka oma vauva olisi kaikkein paras tietysti. Työkaverin puolisollakin on laskettu aika parin viikon päästä. Hassua, mutta ei ole ollenkaan katkera. Vähän niin kuin lupasin itselleni, etten sitten rupea katkeraksi, vaikka toisen lapsen yritys venähtäisikin. Se meidän vauva tulee kyllä sitten, kun on sen aika. 

Aika seesteistä elämä on verrattuna ensimmäisen lapsen yritykseen. Sellaisen vuoristoradan kyytiin en enää haluaisi. Nyt en ole lapseton, en hoidoissa, en raskaana, olen vaan, jossain välitilassa. Onnellinen olen, mutta odotan silti vauvaa. Välillä haluaisin vauvan ihan heti, mutta seuraavassa hetkessä tuntuu ettei sillä olekaan niin kiire. Mutta hoidot olisi tietysti kiva päästä aloittamaan.

Blogilukulistalleni on muuten vaivihkaa käynyt niin, ettei siellä enää ole kuin pari aktiivista blogia. Otan mielelläni vastaan lukuvinkkejä, raskaus/lapsettomuusjuttuja tykkäisin lukea :)

Odottelu jatkuu

Valkosolut olivat vieläkin liian matalat, joten ei tule siirtoa marraskuussakaan. En kuitenkaan ole erityisen pettynyt. Elämässä on ollut kaikkea muuta mukavaa viime aikoina. Ehkä sitten joulukuussa. Kuukautiset eivät kyllä ole vielä alkaneet, joten mistäs sitä tietää, jos olisinkin vaikka raskaana :D Tänään on jo kp 28, mutta toisaalta ovulaatio tuli aika myöhään. Viime kuukausina luteaalivaiheen pituus on ollut sellainen, että jos ovulaatio on päivä 1 niin vuoto alkaa yleensä päivänä 15 ja se on tänään.

Ja taas pettymys...

Keskiviikkona gynen polilla kaikki näytti oikein hyvältä, kohdun limakalvo oli hieno, oikealla oli johtofollikkeli ja todennäköisyys sille, että LH-plussa tulisi sopivana päivänä, tuntui kohtalaisen suurelta. Sain jo Lugesteron- ja Pregnyl-reseptit ja käytännön ohjeet siirtoa varten. Mutta sitten  iltapäivällä selvisi, että saman aamun verikokeissa valkosoluni olivat viimeksi aloitetun SLE-lääkkeen takia ihan liian matalat. Lääkitys loppui siihen ja siirto peruuntui. Niin matalilla soluilla ei oikein voi tehdä PAS:ia.

No niin. Näin sitten kävi, ja vaikka SLE onkin rauhallinen, niin joudumme vielä pohtimaan, että mikäs lääke nyt sitten otetaan seuraavaksi käyttöön, jos otetaan. Tai jäämmekö vain odottamaan ja seuraamaan. Harmitti sekä se, ettei tätä yhtä lääkettä voidakaan käyttää (lääkkeitä, joita voidaan turvallisesti käyttää raskauden aikana on aika rajallinen määrä), ja tietysti se että PAS taas peruuntui.

PAS:n peruuntumisesta huolimatta olen jatkanut ovistestailua, vähän niin kuin mielenkiinnosta (ja tilannut uuden 20-packin digitestejä). Edelleen, myös tänään iltapäivällä, testi on näyttänyt vain vilkkuvaa hymynaamaa. Gyne oli keskiviikkona sitä mieltä, että follikkelin koon perusteella plussa olisi tullut jo eilen tai viimeistään tänään. Mutta follikkeleideni kokohan on aina ennustanut ovulaation ajankohtaa todella huonosti. Saa nähdä, miten käy. Jos plussa ei tule huomennakaan, niin sitten siirto olisi peruuntunut joka tapauksessa. Ehkä ei sitten harmittaisi niin paljon enää.

Sovimme SLE-lääkärini kanssa ensin, että käyn seuraavissa kokeissa kuukauden päästä, jolloin on myös vastaanottokäynti. Se tarkoittaisi sitä, että seuraava PAS-mahdollisuus olisi aikaisintaan joulukuussa. Eilen mies kuitenkin ehdotti, että jos kävisin jo parin viikon päästä kokeissa, ja mikäli valkosolut ovat riittävästi nousseet, niin sittenhän jo marraskuussa voisi yrittää siirtoa. Lähetin SLE-lääkärilleni heti tänään aamulla viestiä ja ehdotukseni sai häneltä siunauksen :) Nyt sitten vain sormet ja varpaat ristiin, että kaikki menee hyvin! Tai että tästä kierrosta tulisikin äärettömän epätodennäköinen luomuplussa (olemme jatkaneet ilman ehkäisyä) ;)

Jännittäviä aikoja!

Viikko sitten sunnuntaina alkoi uusi kuukautiskierto, ja maanantaina soitin gynen polille varatakseni ultra-ajan. Se on jo keskiviikkona, eli kp 9. Sunnuntaista lähtien olen tehnyt LH-testejä (Clearbluen digitalin "edistynyt" versio eli se joka näyttää myös vilkkuvia hymynaamoja). Vielä ei ole näyttänyt kuin negatiivista, mistä en toki ole ihmeissäni. Olen laskenut, että LH-plussa saisi tulla huomisesta alkaen minä tahansa päivänä lauantaihin saakka, mutta sunnuntai ja maanantai ovat no-no, koska alkiot siirretään kuusi päivää plussan jälkeen (kun plussapäivä on päivä 0). Jännittävää!

Tilanne on myös siinä mielessä jännittävä, etten ole vielä kysynyt SLE:tä hoitavilta lääkäreiltäni lupaa alkionsiirtoon. Mutta näin olin kyllä suunnitellutkin, että varaan joka tapauksessa ultraan ajan, koska labrat eivät ehdi valmistua ennen sitä (vaikka siirsinkin labra-aikani perjantailta keskiviikolle). Vasta maanantaina on soittoaika, mutta täytynee kysellä mielipidettä asiaan jo hieman aiemmin, jos vaikka siirtopäivä yllättäen olisikin jo maanantaina (ts. ovisplussa huomenna, mitä en usko). 

Edelliset labrat olivat siis joka tapauksessa jo niin hyvät, että vähän kuin varmuudeksi vain siirsimme päätöstä alkionsiirrosta vähän eteenpäin. En siis ole liikkeellä täysin vastuuttomasti ;) Koska olisihan se sääli, että seuraavien labrojen perusteella saisin luvan alkionsiirtoon, mutta jos vasta siinä vaiheessa olisin reagoinut tilanteeseen, niin lokakuun juna olisi jo auttamattomasti ajanut ohi.

Poikahan täytti elokuussa kolme vuotta. Lujatahtoinen edelleen, mutta tämä on silti tosi ihana ikä. Poika on melko pikkuvanha, ja jutut on välillä aika hulvattomia :D Vaikka emme ole asiasta mitenkään pojan kuulleen keskustelleet, niin hän ilmoitti jokin aika sitten, että olisi kiva jos täällä meillä asuisi kaksi lasta. Vauvat ovat pojan mielestä tosi ihania, kuten myös kaikki pehmo- ja oikeat eläimet. Niille pitää aina puhua vauvakieltä ;) 

Autoleikit ovat edelleen suosikkeja, mutta lisäksi meillä leikitään paljon kotileikkejä ja erilaisia muita roolileikkejä. Pyöräily on paras juttu ulkoillessa. Noin kuukausi sitten poika oppi polkemaan ilman apupyöriä, ja ai että kun olimme ylpeitä! Eilen koimme samanlaisia fiiliksiä, kun poika alkoi yhtäkkiä piirtämään tunnistettavia ihmishahmoja, eli niitä pääjalkaisia. Tietty meidän muotokuvamme ovat nyt sitten jääkaapin ovessa paraatipaikalla :D Naureskeltiin miehen kanssa, että ei me millään lapsettomina voitu kuvitella, miten tämmöiset jutut voisi tuntua näin naurettavan hienolta. Itse olisin varmaan lapsettomuuskatkeruudessani melkein yrjönnyt, jos joku olisi tällä tavalla hehkuttanut kullannuppunsa aikaansaannoksia (joten anteeksi).

Palailen pian kertomaan ultra- ja ovistestikuulumisia!

Mikä ihmeen SLE?

Blogiteksteissäni on aina välillä vilahdellut epämääräisiä sanoja, kuten "perustauti", "sairaus" tai "tauti" ja toki jonkin verran asiaa lääkityksistä ja lääkärikäynnieistä. Varsinkaan tuosta "perustauti"-sanasta en kyllä yhtään tykkää, koska sehän kuulostaa siltä, kuin henkilö määriteltäisiin jonkin sairauden mukaan. Onhan ihminen niin paljon muutakin kuin joku tauti. No, joka tapauksessa, en ole oikein hirveästi tainnut avata tätä asiaa blogissa, mitä nyt se syksyn 2017 vakavampi sairastuminen sai vähän palstatilaa.

Olen ollut kahden vaiheilla, pitäisikö kertoa enempää vai ei. Lapsettomuus toki on myös kovin henkilökohtainen asia, mutta tässä vuosien varrella olen kyllä ollut ihan elävässä elämässä aika avoin näistä jutuista, jos nyt asia on sattunut jotenkin tulemaan puheeksi. Aika harvoin olen kuitenkaan lapsettomuudesta, tai sairaudestani ihan spontaanisti kertonut. Blogin kautta sen sijaan olen saanut kertoa lapsettomuuteen liittyvistä tunteista aivan vapaasti, ja olen saanut mahtavaa vertaistukea.

Kuten jo edellisessä postauksessani kerroin, tällä hetkellä tuntuisi hassulta jatkaa blogin kirjoittamista, jos en kertoisi SLE-taudistani lainkaan.

Mikä se SLE sitten on? Lyhenne tulee sanoista systeeminen lupus erytematosus. Kansainvälisesti sairautta kutsutaan usein vain lupukseksi. Se on autoimmuunisairaus, joka kuuluu systeemisiin sidekudossairauksiin. Erilaiset häiriöt immuunipuolustuksessa aikaansaavat sen, että keho vaurioittaa omia kudoksia vieraiden sijaan. SLE voi oireilla melkein missä elimessä tahansa, ja oireiden ja löydösten yhdistelmiä on lukemattomia erilaisia.

Miten SLE sitten ilmenee? Tavallisia oireita ja löydöksiä ovat mm. ihottumat, herkkyys auringonvalolle, nivelkivut ja -tulehdukset, kuumeilu, keuhkopussintulehdus, munuaiskerästulehdus, verenkuvamuutokset ja erilaiset vasta-ainelöydökset veressä (joista koholla olevat tumavasta-aineet käytännössä vaaditaan diagnoosiin). Suurin osa potilaista on naisia. Koska tauti usein koskettaa nimenomaan hedelmällisessä iässä olevia naisia, niin raskaudet pitää aina suunnitella hyvin. Tauti voi aktivoitua raskauden aikana, ja riski on suurempi jos se ei ole ollut rauhallinen ennen raskautta.

Omalla kohdallani sairaus alkoi aika äkillisesti kuumeilulla, iho-oireilla, verenkuvamuutoksilla ja munuaiskerästulehduksella. Olin muutaman viikon sairaalassa, mutta sitten jatkoin opintojani ja tauti pysyi lääkityksillä muutaman vuoden ihan rauhallisena. Se on aktivoitunut muutaman kerran sen jälkeen, viimeksi nyt juhannuksena. Syksyllä 2017 sairaus aktivoitui aivokalvojen ja selkäytimen tulehduksena ja olin aika huonossa kunnossa, mutta nyt viimeksi se ei onneksi näkynyt muuten kuin kuumeiluna ja laboratoriopoikkeavuuksina. Kortisonin aloittamisen jälkeen olin jo seuraavana päivänä ihan työkuntoinen, ja siitä asti sitten taas täysin oireeton, vaikka verikokeet eivät olekaan ihan normaalit vielä.

Vaikka SLE:ni on ollut vakava siinä mielessä, että se on ilmennyt munuaisissa ja keskushermostossa, niin se on tähän mennessä vastannut aina hyvin hoitoihin ja olenkin ollut suurimman osan tästä yli kymmenestä vuodesta ihan oireeton, ja siitä tosi kiitollinen, vaikka en ole ollut päivääkään ilman lääkityksiä. Lääkkeiden syömistä en kuitenkaan ole koskaan kokenut ongelmalliseksi, vaan aina syönyt niitä oikein säntillisesti. Esimerkillinen potilas siis ;)

Odottavalla kannalla

Kesäkuun laboratoriokokeet ennakoivat SLE:n aktivoitumista, ja juhannuksena tulikin sitten oireita, onneksi vointini korjaantui nopeasti kortisonilla, ja sen jälkeen olen taas voinut hyvin (olen muuten kirjoittamassa omaa postausta SLE:stä, josta en ole kovin paljon aiemmin kertonut, mutta tällä hetkellä tuntuisi tyhmältä pitää blogia niin että kokonaan sivuuttaisin tämän asian).

Aiemmin keväällä raskaussuunnitelmien takia lopetettu lääke korvattiin nyt toisella lääkkeellä, jota saa käyttää raskauden aikana, ja toivomme sen pitävät taudin kurissa. Olen aiemminkin käyttänyt tätä samaa lääkettä, mutta silloin se aiheutti valkosolujen mataluutta, ja piti lopettaa aika nopeasti. Tällä kertaa se on sopinut kohtalaisen hyvin pienemmällä annoksella, vaikka onkin taas vaikuttanut verenkuvaan. Arvot ovat juuri siinä rajoilla, että voiko vai eikö lääkitystä jatkaa. SLE:n aktiivisuudesta kertovat laboratoriokokeet ovat korjaantuneet vähän hitaasti, joten olemme edelleen odottavalla kannalla, että koska voisi taas suunnitella PAS:ia. Noin kolmen viikon päästä olisi taas kontrolliverikokeet ja sitten pohdimme asiaa uudemman kerran.

Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun vointi kuitenkin on hyvä, mutta kokeet tosiaan edelleen hieman poikkeavat. Vauvakuume on välillä hyvin kova, ja olen taas katsellut haaveillen pojan vauvakuvia ja omia raskauskuviani. Kivasti sujuvan arjen keskellä vauvan kaipuu ei kuitenkaan ole ollut mitenkään hirvittävän kokonaisvaltaista tai pahaa mieltä aiheuttavaa. Mutta muistuttelee jatkuvasti olemassaolostaan ;)

Lääkärini ehdotti viimeksi tavatessamme, että mitä jos vain jättäisitte ehkäisyn pois. Hän ei siis täysin tyrmännyt ajatusta, että aika pian voisi taas alkaa yrittämään, koska kuitenkin voin ihan normaalisti. Silloin pidin ehdotusta aika outona, ja tämän kuun kuukautiset saivat alkaa ihan rauhassa ilman mitään suunnitelmia alkionsiirrosta.

Perjantaina me sitten kuitenkin ihan hetken mielijohteesta jätimme ehkäisyn pois, ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Olen koko kesän ollut aika lailla ulalla kuukautiskierron vaiheista. Perjantaina sattuikin olemaan suunnilleen kierron puoliväli, mutta ovulaation ajankohdasta en osaa sanoa mitään varmaa. Suoraan sanottuna en oikein tiedä, miksi suostuin jättämään ehkäisyn pois. Typerä päähänpisto. Raskautumisen todennäköisyys on toki häviävän pieni, mutta ehkä me vain molemmat olimme sitä mieltä, että hiiteen kaikki tarkat suunnitelmat, nyt me teemme juuri kuten itse haluamme.

Heti yhdynnän jälkeen tuli vähän sellainen olo, että mitä tuli tehtyä, mutta sitten ajattelin, että jos ihme tapahtuu, niin sitten annamme sen tapahtua.

Pettynyt ja vähän huolissaan

Eilen illalla digitestiin ilmestyi vihdoin vilkkumaton hymynaama, ja olin oikein innoissani. Tänään oli gynen polikäynti. Kerroin kuulumiset, ja lapsettomuusgyne laski sitten heti kalenterista, mikä olisi siirtopäivä. Ja sehän olisi ollut lauantai, eli siirtoa ei voida tehdä. Nelipäiväisetkin alkiot siirretään myös päivänä 6. Tämän kun olisin tiennyt, niin olisin voinut etukäteen valmistautua pettymykseen. Gyne soitti vielä TAYS:iinkin, mutta eivät kuulemma tee mitään poikkeuksia siitä, että siirtopäivä on aika se kuudes ovlaatioplussasta.

Ensimmäinen PAS siirtyy siis automaattisesti vähintään elokuuhun lapsettomuuspolin kesäsulun vuoksi. Elokuussa se saattaisin onnistua, mutta TAYS:in sulkuaikataulut eivät olleet vielä aivan selvillä, mutta se selviäisi ensi viikolla, joten kysyn vielä asiasta myöhemmin.

Aluksi harmitti ja vitutti, ja sitten sain ahaa-elämyksen, että hei, tältä se tuntuikin, se jokakuukautinen pettymys. Sitten alkoi kuitenkin aika äkkiä tuntua paremmalta, kun työtkin oli pakko tehdä, ja sain muuta ajateltavaa. Mies ehdotti, että nythän me voitaisiin yrittää ihan normaaliin tapaan saattaa minua raskaaksi. Luomuihme tästä vielä puuttuisikin...!

Iltapäivällä tuli kuitenkin uusi takaisku, kun sain puhelun rutiinilabrakokeiden vastauksista. Niissä oli paljonkin poikkeavaa. Joten loppuviimein en kyllä edes olisi halunnut tähän mitään PAS:ia. Siksi on tavallaan jopa helpottavaa, että alkionsiirto peruuntui joka tapauksessa. Eikä se juuri nyt enää harmitakaan niin paljon, kun on muuta ajateltavaa. Ei siitä ole kuin reilu kuukausi, kun lopetin viimeiset vajaa kaksi vuotta käyttämäni lääkityksen, ja nykyinen lääkitys onkin aika kevyt raskautta ajatellen. Kaiken piti kuitenkin olla ihan kunnossa. Näinkö pian tauti silti aktivoituu???

No, voin ihan hyvin ainakin toistaiseksi, joten käyn uusissa kokeissa kuukauden päästä, ja sen jälkeen  tiedämme enemmän. Mutta jos tauti todella on aktivoitumassa, niin sitten haaveet toisesta lapsesta on taas lykättävä edemmäksi. Paska mäihä.

Vilkkuva hymynaama!

Tänään aamulla tuli ensimmäistä kertaa testiin vilkkuva hymynaama, jota en ole aiemmin onnistunut bongaamaan. Testiohjeen mukaan se tarkoittaa kohonnutta estrogeenipitoisuutta, joka edeltää LH-piikkiä. Testasin uudestaan juuri äsken, ja edelleen tuli vilkkuva hymynaama. Päivän aikana huomasin, että  myös valkovuoto alkaa pikkuhiljaa enteillä ovista. Onpa jännää!!! Nyt on kuitenkin vasta kp 8. Mutta katsotaan, miten käy.

Aikainen ovistestaaja

En vain voinut olla aloittamatta testaamista jo tänään, kp 7. Nega tietysti, mutta testeistä ei ole puutetta, kun postilaatikkoon kolahti 20 digitestin liuskaa, ja ennestäänkin niitä oli laatikossa vielä aika monta :) Mutta saan kai olla vähän fiiliksissä, koska olen odottanut hoitojen aloitusta jo niin kauan!

Loman jälkeen töissä on ollut hirveä kiire, poika on ”vähän” oireillut aikaerosta ja arkeen paluusta, jääkiekkofinaalin vuoksi yöuneni jäivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä viiteen tuntiin, ja muitakin haasteita arjessa taas riittää, joten piti oikein pysähtyä miettimään hetkeksi tätä kaikkea hoitoihin liittyvää. Koska jos käy kuten toivomme, niin eihän siihen ole kuin ihan muutama viikko, niin saatan olla raskaana! Täysin epätodellinen ajatus, täytyy myöntää (mutta se ei tarkoita sitä, etten olisi toiveikas tulevan PAS:in suhteen).

Välillä kaipaan raskautta ja vauvaa niin paljon, että itkettää, sitten taas tulee niitä hetkiä, kun toinen lapsi tuntuu maailman huonoimmalta idealta. Esimerkiksi kun poika karjuu, potkii ja lyö kun jokin asia niin harmittaa, tai ei halua pukea, tai riisua, tai tehdä mitään muutakaan. Ja silti poika on se asia, joka tekee elämästä ja arjesta usein niin ihanaa! Hyviä hetkiä on silti enemmän, vaikka uhmaikä onkin. Mutta kun uhmaan lisätään vielä kuormittava työ ja mahdolliset alkuraskauden oireet, kuten väsymys ja pahoinvointi, niin sitten onkin aikamoinen soppa kasassa :D

Huomenna saan taas aamulla testailla! Onhan sekin yksi syy saada itsensä sängystä ylös...

Huomasin muuten kaipaavani lisää lapsettomuusteemaisia blogeja luettavaksi, sekä yritys- että raskausblogeja. Saa antaa vinkkejä ;)

PAS-kierto alkoi!!!

Kuukautiset alkoivat eilen. Arvioni osui melkein oikeaan, kun olin laskenut että 20. tai 22. päivä alkaisi. Taas aika lyhyt kierto, joten olin hetken vähän epävarma, että onko tämä tosiaan se kierto,  jossa alkionsiirto on tarkoitus tehdä?!? No on kyllä, koska ovulaatio tulee kuitenkin osumaan kesäkuun  puolelle. Alunperin olin huolissani, että sotkeeko juhannus aikatauluja, mutta siitä ei nyt ole huolta :)

Lääkityksen lopettamisesta ehtii juuri ja juuri kulua kuuden viikon varoaika, jos hieman pyöristän ylöspäin. Parilla päivällä ei liene merkitystä.

Soitin eilen gynen polille, vaikka olemmekin vielä Japanissa, mutta halusin hoitaa suunnitelmat kuntoon mahdollisimman pikaisesti. 3.6. eli maanantaina puolentoista viikon kuluttua menen ultrattavaksi. Kp 10 alkaen pitäisi tehdä  ovulaatiotestejä. Tuo 3.6. on kp 13, eli juuri niillä seutuvilla testin pitäisi olla positiivinen.

Kysyin hoitajalta, että miten se siirtoajankohta oikein määräytyikään. Kun se päivä, jolloin ovulaatiotesti näyttää plussaa, on päivä 0, niin viiden ja kuuden päivän ikäiset alkiot siirretään päivänä 6. Neljän päivän jäiset alkiot siirretään sitten kai päivänä 4 tai 5, tätä en ihan saanut selväksi. Mutta koska neljäpäiväiset sulatetaan jo kaksi päivää ennen siirtoa, ei siirto voi olla maanantaipäivä. Eli jos plussa tulee vaikka juuri silloin 3.6., niin D5-alkioita ei voi siirtää, mutta D4-alkion voisi, jos siirto voi olla päivänä  neljä. Jos se sitten pitikin olla päivä viisi, niin sittenkö ei voi siirtää ollenkaan?

Eli käytännössä kaikki muut päivät sopivat ovisplussalle, paitsi juuri tuo maanantai 3.6. Toivotaan parasta :) Onpa jännittävää! Vihdoinkin  taas tositoimissa!

Ovisplussa!

Ajattelin, että olisi kiva kun ei tarvitsisi läträtä testien kanssa reissussa, mutta tänään aamulla apteekin testi näytti ihan negatiivista vielä. Hetken mielijohteesta testasin äsken Clearbluella, ja heti tuli vilkkumaton hymynaama! Vaikka on vasta kp 12 (viimeksi plussa tuli kp 14). Jotenkin tuo Clearblue toimii liiankin hyvin, niin etten ihan pysty uskomaan, että se aina olisi oikeassa. Toisaalta testiviiva on vahvempi kuin kontrolliviiva. Harmittaa, että kaikki muut testit ovat loppu, etten pysty vertaamaan. Viime kierrossa Clearblue näytti plussan aikaisemmin kuin muut testit. Nyt en voi testata huomennakaan, koska hymynaama ei häviä kuin vasta kahden vuorokauden päästä, eikä muita testejä ole. 

No, toivottavasti tulisi oikein selvät ovistuntemukset, niin sitten voisin luottaa testitulokseen enemmän. Jos aika oviksesta kuukautisten alkuun pysyy vakiona, niin kuin sen pitäisi, niin vuoto alkaisi seuraavan kerran jo 20.5., ja silloin kierrosta tulisin ennätyksellisen lyhyt. Toisaalta, jos olisin testannut huomenna aamulla, kuten alunperin olin suunnitellut, niin kyllä testi olisi silloinkin vielä näyttänyt plussaa, ja silloin vuodon ”kuuluisi” alkaa vasta 21.5. Ja kierto olisi silloin 26 päivää, mikä toki on aika lyhyt mutta ei mitenkään epätavallinen. Kaikki tämä tietysti tarkoittaisi sitä, että mahdollinen PAS tulee aikaisemmin. Aika hilkulle menee, että tuon raskauden aikana kielletyn lääkitykseni kuuden viikon varoaika ehtii täyttyä...!

Japaniin!

Pari viikkoa sitten saimme TAYS:ista vihdoin kirjeen alkioiden jatkosäilytyksestä. Nyt sitten pitää vain luottaa siihen, että posti tekee tehtävänsä.

Edellinen kuukautiskierto jäi vähän tavanomaista lyhyemmäksi, 27 päivän mittaiseksi. Se alkoi viime viikon torstaina eli 25.4., joten kohta on taas aika alkaa testailla.

Lähdemme ensi viikolla kahden ja puolen viikon lomareissulle Japaniin!!! :D Olen haaveillut  uudesta matkasta siitä saakka, kun olimme edellisellä aika tasan neljä vuotta sitten. Nyt kun poika on tämän ikäinen, niin ajattelimme että on hyvä sauma lähteä, kun en halua raskaana ollessa matkustaa minnekään kauas. Tällä kertaa osaamme jo vähän kieltäkin. Olen tähän mennessä opetellut parisataa kanji-merkkiä, ja molemmat tavuaakkoset. Kiva päästä testaamaan opittua paikan päälle :) Olen ihan fiiliksissä kaikista Japani-jutuista! Olen lukenut historiaa ja kulttuuria ja japanilaisten kirjailijoiden romaaneja ja katsonut yli 20 animesarjaa ja kokkaillut (ainakin yrittänyt) kaikkea japanilaisista keittokirjoista ;)

Saa nähdä, miten meidän 2,5-vuotiaan kanssa sujuu. Poika on lentänyt aikaisemmin yhden meno-paluun, mutta paljon lyhyempi lentomatka kyllä. Sitten aikaero ja pitkä poissaolo kotoa ja tutuista kuvioista. No, yritämme mennä pojan ehdoilla, niin eiköhän se siitä.

Edellistä Japaninmatkaa edelsi ensimmäinen ICSI, peruuntunut tuoresiirto ja kaksi epäonnistunutta PAS:ia. Kesäkuussa ja elokuussa oli sitten PAS:it lääkkeelliseen kiertoon, mutta negat niistäkin. Toivottavasti tämän vuoden kesäkuu olisi onnekkaampi! Yritin tänään muistella fiiliksiä tuolta ajanjaksolta. Elämääni taisi hallita aika paljon sellainen tunteiden vuoristorata: välillä olin toiveikas ja välillä ihan epätoivoinen, kun pelkäsin ettemme saa koskaan lasta. Nyt onkin ihan eri olo. Koko prosessi hoitoineen on muuttunut paljon arkisenmaksi, mikä on ehkä vähän säälikin. Toisaalta ei ole enää aikaa pohtia ja olla samalla tavalla huolissaan. Enkä oikein osaa ajatellakaan, että edes pitäisi olla jostakin huolissaan. Meillähän on jo yksi ihana lapsi! Toinen (ja ehkä kolmaskin) olisi vain bonusta.

Minulla ei oikeastaan ole kovin hyvää käsitystä siitä, miten 4- ja 5-päiväisten alkioiden siirrot ajoitetaan ovulaatioplussan mukaan. Yritin selailla vanhoja tekstejäni kahdesta luomu-PAS:ista, mutta ne alkiot olivat nuorempia, ja siirtoajankohdan kanssa oli kyllä aikamoista säätöä. Eli jos plussa tulee vaikka  maanantaina, niin minä päivänä on siirto???

Toimiva kroppa ja toimivat testit

Vielä yksi kierto aikaa varmistella ovulaatiotestien toimivuutta, mutta tämä kierto ainakin meni nappiin: sekä kroppani että testit (kaikki kolme erimerkkistä!) toimivat! Myös halvat tikkutestit! Mutta ei niihin silti oikein ole luottamista, kun viime kierrossa eivät näyttäneet mitään... Muut käyttämäni testit ovat siis Apteekin puikkotesti ja sitten Clearblue digital.

Huomasin muuten, että nämä Clearbluen digitestit ovatkin joitain superedistyksellisiä, koska ne näyttävät joko tyhjää ympyrää (= ei hedelmällinen), vilkkuvaa hymynaamaa (= korkea hedelmällisyys) tai ei-vilkkuvaa hymynaamaa (= maksimaalinen hedelmällisyys). Kävin apteekissa muissa asioissa, ja olisin ostanut varastoon lisää hymynaamatestejä, mutta eihän siellä ollut kuin sellaisia, joissa näkyy vain joko tyhjä ympyrä tai vilkkumaton hymynaama! Kuka nyt ei haluaisi maksaa turhasta! Tuntui, että on pakko saada niitä vielä parempia. Ei siinä oikeastaan ole mitään järkeä, koska en ole vielä kummassakaan testikierrossa nähnyt yhtäkään vilkkuvaa naamaa, vaan tyhjä ympyrä on aina heti muuttunut vilkkumattonaksi hymynaamaksi... Olisi jotenkin älyttömän tyydyttävää saada nähdä se vilkkuvakin hymynaama joskus...!

No mutta, joka tapauksessa alkaa tuntua siltä, että siirto luomukiertoon voisikin olla oikein hyvä ajatus. Jotenkin se lääkkeiden kanssa pelaaminen ei yhtään innosta, kun on tarjolla paljon helpompi vaihtoehto.

Välillä mieleen tulee että oho, parhaassa tapauksessa saatan olla raskaana jo tänä kesänä! Harvemmin olen kuitenkaan viime aikoina ehtinyt tai jaksanut sen enempää haaveilla (toisin kuin vielä syksyllä, jolloin itkeskelin harva se päivä siksi, että vain toivoin vauvaa niin kovasti). Tässä kevään aikana vauva-ajatukset ovat valitettavasti olleet pitkälti käytännön asioiden pohdintaa. Uudessa päivätyössäni riittää haasteita ihan eri tavalla kuin syksyllä, sitten vielä päivystykset päälle. Illat kuluvat ruokakaupassa, ruoanlaitossa, kotitöissä ja pojan kanssa touhutessa. Lisäksi kaikki arjen hoidettavat asiat, neuvolat ja koiran rokotukset ja auton katsastukset yms jutut.

Pitäisi sitten vielä ehtiä harrastamaankin jotain (= minä harrastan lähinnä lukemista kaikissa muodoissa ja mies toljottaa ruutujaan, kun arki-iltaisin saadaan korkeintaan pari tuntia omaa aikaa, viikonloppuisin taas saatetaan yhtäkkiä huomata, että poika on ollut nukkumassa jo niin kauan, että kohta se taas herää...!!!). Niin että tähän soppaan sitten vielä vauva lisäksi. Hyvin usein huomaan pohtivani, että yhden lapsen kanssa on kyllä tosi helppoa, enimmäkseen. Mutta toivon silti kovasti lisää lapsia. En ymmärrä, miten joku EI haluaisi lisää sellaisia lapsia kuin tämä meidän poika, kun se on niin ihana ;) <3

Enemmän tai vähemmän luotettavia ovulaatuotestejä

Olin eilen gynekologian polilla käymässä, ja keskustelin gynen kanssa jatkosuunnitelmista. Alkionsiirto yritetään tehdä vielä kesäkuussa ennen TAYS:in lapsettomuuspolin kesäsulkua. Aikataulujen on osuttava aika hyvin kohdilleen, koska siirtoajankohta olisi todennäköisesti juuri kuun puolivälin jälkeen, ja sitten siinä on juhannuskin ylimääräisenä haasteena.

Olisin itse vähän toivonut siirtoa lääkkeelliseen kiertoon, mutta ensisijaisesti tähtäämme kuitenkin luomukiertoon. Onhan se tietty paljon helpompaa, ja lääkkeellisessä kierrossa pitäisi pistää Klexaneakin.

Ovulaatio vain vähän huolettaa. Viime kuussa en halvoilla tikkutesteillä nähnyt mitään ovulaatioon viittaavaakaan, mutta luomukiertoon siirrettäessä ovulaatiosta pitäisi olla tosi varma. Vasemmalla oli eilen sellainen yli 20 millinen johtofollikkeli, joka ei kuitenkaan ollut vielä puhjennut, vaikka olikin jo kp 15. Keskiviikkona halpa testi näytti sellaista melkein-positiivista, mutta eilen aamulla taas ei mitään. Gyne suositteli kokeilemaan eri testejä ja jatkamaan vielä testaamista tässä kierrossa,, jotta löytyisi joku luotettava. No, ostin apteekista melkein kuudellakympillä kymmenen kappaleen paketin Clearbluen digitestejä (uusi tuttavuus) ja vielä seitsemän kappaleen paketin apteekkarin testejä.

Eilen illalla tein kohtuullisen pituisen pidätysajan jälkeen ensimmäiset Clearbluen ja apteekkarin testit. Clearblue näytti heikkoa hedelmällisyyttä eikä apteekkarin testikään ollut plussaa lähelläkään. Tänä aamuna kylpyhuone muistutti jotain laboratoriota uusine ja vanhoine testeineen ja pissapurkkeineen. Tein kaikki kolme eri testiä samaan aikaan. Halpa testi (rfsu) oli selkeästi negatiivinen, apteekkarin ehkä melkein plussaksi tulkittava, mutta Clearblue näyttikin huippuhedelmällisyyttä!

Nyt illalla apteekkarin testi näytti plussaa ja halpa testi negaa. Olisin halunnut tehdä myös Clearbluen, mutta sehän ei onnistunut, koska huippuhedelmällisyydestä kertova hymynaama möllöttää testilaitteessa edelleen, ja itse asiassa se häviää siitä vasta noin puolentoista vuorokauden kuluttua! Eikä testaamista voi jatkaa ennen sitä. Aika harva varmaan haluaisikaan jatkaa testaamista tämän jälkeen, koska nythän on tarkoitus vain heiluttaa peittoja oikein olan takaa...

Minä taas vain olisin halunnut varmistaa, että onko laite luotettava vai ei. No, itse asiassa tässä kirjoittaessa onkin alkanut tuntumaan nipistelyä vasemmassa munasarjassa, joten ehkä se hymynaama oli oikeassa. Ja apteekkarin testit samoin. Eli nyt on vielä kaksi kiertoa aikaa kokeilla testien luotettavuutta. Onneksi en tuhlannut koko Clearblue-pakettia tähän kiertoon. Mutta nuo rfsu:n testit eivät siis oikein toimi. Hassua, koska muistaakseni olen aikaisemmin käyttänyt juuri näitä testejä ihan hyvällä menestyksellä...

Väliaikatietoja

Viime kierrossa haaskasin 14 ovulaatiotestin paketillisen, eikä missään vaiheessa ollut mitään viitettä ovulaatiosta. Ei kyllä oireidenkaan perusteella. Kuukautiset tulivat suurinpiirtein ajallaan, mutta vaihtelu on ollut aika suurta viime kuukausina (kierron pituus 26-30). Nyt viimeisimmät kuukautiset ovat loppuneet, ja kylpyhuoneen laatikossa odottaa uudet 14 testiä. Olen vanhasta tottumuksesta testannut sekä aamulla että illalla, koska ainakin kerran olisi ovulaatioplussa mennyt ohitse, jollen olisi testannut kahta kertaa päivässä. Katsotaan nyt, mitä tässä kierrossa tapahtuu, mutta ehkä se lääkkeelliseen kiertoon siirtäminen ei olisi ihan huono idea. 

TSH:n kävin ostattamassa, ja se oli hyvällä tasolla. Omalääkärilläni kävin tänään, ja kaikki kokeet olivat kunnossa. Olen muutenkin ollut ihan oireeton pitkään, joten raskaus sopisi tähän väliin oikein hyvin :) Sovimme, että lopetan yhden pitkäaikaislääkkeistäni huhti-toukokuun vaihteessa. Tämä on nyt se sama lääkitys, joka lopetettiin jo kertaalleen 2013 ennen kuin raskautumisyritykset alkoivat. Lääkkeellä on kuuden viikon varoaika, joten olen sitten kesäkuun puolivälissä valmis pakastealkionsiirtoon. Tosi jännää!!! :)

Himpun verran lähempänä tositoimiin ryhtymistä!

Tapasin lapsettomuusgynemme sairaalan ruokalassa muutama viikko sitten, mutta en ihan heti kehdannut ruveta ahdistelemaan, että tiedäksä NYT me haluttais ehkä pian lisää lapsia...! Joten odottelin pari viikkoa, ja lähetin tällä viikolla meiliä, että miten nyt sitten toimitaan, kun alkaisi olla ajankohtaista miettiä sitä toista lasta.

Kun alkiot ovat siellä pakkasessa (onneksi!) odottamassa, niin meidän ei tarvitse mitenkään jonottaa, vaan siirto voidaan periaatteessa tehdä sitten, kun se meille sopii. Kysyin, että mitenkäs kesäkuu, ja se olisi kyllä ok, kunhan TAYS:in lapsettomuuspoli ei ole silloin kesälomalla. Yleensä kesäsulku on kuitenkin heinäkuussa, mutta tästä ei ollut tullut vielä varmistusta. Ennen tositoimiin ryhtymistä pitäisi vielä tarkistaa TSH, kun edellisestä kerrasta on jo aikaa. 

Gyne suositteli luomukiertoon siirtämistä, mutta mainitsin sitten siitä, että yksityispuolella ensimmäisen ICSI:n alkioista kaksi siirrettiin luomukierrossa, ja siirron ajoitus oli molemmilla kerroilla vaikeaa. Ovulaatio ei tapahtunut silloin, kuin sen olisi munarakkulan koon perusteella pitänyt tapahtua (jotenkin follikkelini vaan paisuvat ja paisuvat, eivätkä meinaa poksahtaa). 

Gynen mukaan voisin soittaa poliklinikalle ja varata ajan maalis-huhtikuulle, jotta voimme vielä keskustella tästä asiasta. Onhan luomukiertoon siirto paljon yksinkertaisempi juttu, kuin lääkkeellinen  kierto, mutta en oikein tykännyt siitä epävarmuudesta. Voisin kuulemma tehdä nyt vähän ovulaatiotestejä, ja raportoida havannoista sitten myöhemmin keväällä. Sopii minulle, koska rakastan kaikenlaista testaamista :) Ja nyt saan tehdä niitä ihan luvan kanssa! Kuukautiset ovat juuri meneillään, joten aloitan testaamisen heti tässä kierrossa, hahaa!