Liikunta raskauden jälkeen

Lukija kyseli synnytyksestä toipumisesta erityisesti liikunnan uudelleen aloittamisen osalta. Täytyy heti aluksi todeta, etten ole mikään "himoliikkuja". En liiku endorfiinien vuoksi, koska en ole koskaan kokenut saavani liikunnasta sitä kuuluisaa hyvää oloa, muuten kuin siinä mielessä, että  saan tyydytystä siitä että pidän kehoni hyvässä kunnossa ja että moni liikuntamuoto on oikeasti hauskaa. 

Omalla kohdallani liikunta ennen raskautta oli lähinnä työmatkapyöräilyä, lihaskuntoa, uintia ja sulkapalloa vaihtelevasti. Noista edellämainituista pystyin pyöräilemään melkein raskauden loppuun saakka, mutta muut jäivät yksitellen pois ja tilalle tuli sitten lähinnä reippaat tai vähemmän reippaat kävelylenkit sekä puutarhatyöt.

Tällä hetkellä kuntoilen vaunulenkkeillen lähes päivittäin, ja lisäksi olen yrittänyt treenata ahkerasti lantionpohjalihaksia ja nyt viime viikkoina myös vatsalihaksia sairaalasta saatujen ohjeiden mukaisesti, lisäksi vähän muutakin lihaskuntoa. Pian olisi tarkoitus kokeilla taas uintia ja sulkapallon peluuta, kun isovanhemmat ovat lupailleet esim. viedä poikaa ulos niin minä ja mies pääsisimme sillä aikaa harrastamaan vaikkapa tunniksi jotain kahdestaan :) Pyöräillä haluaisin kovasti, mutta kun poikaa ei vielä saa pyörän kyytiin, niin se jää kevääksi.

Vatsa on totta kai edelleen hieman pömppö raskauden jäljiltä, mutta yllättävän nopeasti se on mielestäni kuitenkin palautunut. Siinä on toki auttanut se, että onnekseni raskauskiloja ei jäänyt yhtään, vaan kävi päinvastoin. Heti synnytyksen jälkeen vatsa oli löysä pussi, mutta se vetäytyi pikku hiljaa kasaan. Ihan raskauden alkuvaiheessa, kun vatsani kasvoi äkillisesti hyperstimulaation vuoksi, olin jo huomaavinani jotain vatsalihasten erkautumista, mutta voi olla että kuvittelin. 

Raskauden jälkeen oli aika erikoinen tunne, kun vatsan seinämässä keskellä ei ollut "mitään", ja lihakset alkoivat tunnustellen vasta jonkin matkaa kylkiin päin. Mielestäni erkaantuma on  nyt korjaantunut. En ole varma, kuinka kauan siinä loppujen lopuksi meni, mutta aloin miettiä asiaa  nelisen viikkoa sitten, ja silloin mielestäni vatsa tuntui siltä, että uskalsin aloittaa vatsalihasten treenaamisen.

Jo kuukauden ajan olen tuntenut itseni siinä mielessä ihan palautuneeksi, että kaikki liikuntamuodot varmasti olisivat jo sopineet. Syy siihen, etten ole vielä harrastanut vaunulenkkejä kummenpaa, on se, että mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen ei (muka) ole vielä ilmaantunut :)