Eilen pääsimme vihdoinkin kauan odottamallemme suunnittelukäynnille. Oli ihanaa kun vastassa oli tuttu gynekologi.
Keskustelimme aluksi aiemmista alkioistamme. Gynen mukaan hän oli jopa odottanut että ensimmäinen hoito olisi onnistunut, koska kaikki viittaa "hyvään ennusteeseen", jos nyt olettaisi, että siitiöasia on ainut ongelma. Gyne sanoi ihan suoraan, että hän uskoo että alkioissa on jotain mätää. Tämä nyt ei tietysti kuulostanut kovain mukavalta, mutta arvostan silti rehellisyyttä. Yksityispuolella alkoikin jo tympiä kaikenlainen hymistely.
En ehkä itse ajattelisi, että pitäisi 4 epäonnistuneen alkionsiirron jälkeen olla kovin huolissaan, mutta gyne mietti myös keräyksen lopputulosta. 19 munasolua, joista 14 oli kypsää ja 9 hedelmöittyi, vain 6 pakkaseen. Ihan alusta alkaen se ei kuulostanut minusta ihan huipputulokselta, mutta kukaan ei halunnut sanoa sitä meille suoraan.
Gyne arveli, että yksi suuri ongelma oli se, että munasarjojani stimuloitiin liikaa, jolloin munasoluja tuli ihan hyvä määrä, mutta laatu kärsi samalla. AMH-arvoni on kuulemma niin hyvä, että vaikka munasarjani päällepäin näyttävät ihan normaaleilta, niin ne ovat kovin "räjähdysherkät", ts. stimulaatio voi helposti mennä överiksi. Samalla tämä myös tarkoittaa sitä, että munasarjoissani on todella hyvät reservit, eli toiminnan hiipumisesta ennenaikaisesti ei pitäisi olla pelkoa.
Toinen juttu oli se, että Fertinovassa ei siittiöitä seulottu niin tarkasti. Ainakaan meitä ei laskutettu erikseen mistään sellaisesta palvelusta, ja gynen mukaan se on varma merkki siitä, ettei mitään ylimääräistä ole tehty :) TAYS:issa on kuulemma mahdollisuus erotella kypsät siittiöt epäkypsistä, mikä myös voisi parantaa alkioiden laatua. Hoito olisi silloin kyllä ICSI, mutta valikoiduilla alkioilla, jolloin sitä kutsutaan myös nimellä PICSI. Jos nyt kuulin oikein, mutta joku tämäntapainen termi se oli.
Vaikka poliklinikan hoitajan puheista olin ymmärtänyt, että seuraava hoito tehdäisiin pitkällä kaavalla, niin se tehdäänkin kuten viimeksi, eli lyhyellä kaavalla. Tämäkin taisi jotenkin liittyä siihen, että itse munasolujen kasvatuksessa ei viimeksi ollut mitään ongelmaa. Minua tämä ei haittaa ollenkaan, päin vastoin. Koin stimulaation viimeksi kohtuu miellyttävänä varmasti suureksi osaksi siitä syystä, että hoito kokonaisuudessaan ei kestänyt hirveän kauan.
Munasolut kasvatetaan samalla lääkityksellä kuin edellisessäkin hoidossa, eli Gonal-F:llä. Annos on tällä kertaa kuitenkin pienempi kuin viimeksi, eli 100 yksikköä 125 yksikön sijaan. Rinnalle alkaa jossakin vaiheessa Orgalutran, ja sitten Gonapeptyl irrotuspiikkinä.
Gynen mielestä TAYS:in laboratorio on maan paras. Se kuulosti tietty kivalta. Gyne varoitteli meitä vain puoliksi vakavissaan siitä, että miedän on varauduttava siihen, että julkisella puolella potilaita on paljon enemmän eikä siellä tarjoilla voileipiä yms. Selviämme varmasti myös ilman voileipiä ;) Odotan mielenkiinnolla toisen hoitopaikan näkemistä, miten asiat hoituvat, onko suuria eroja toimintatavoissa jne.
Nyt kun tämä suunnittelukäynti on hoidettu alta pois, niin tuntuu, että seuraava hoito onkin ihan tosi pian, vaikkei se nyt ennen käyntiäkään mitenkään sen kauempana ollut. Kaikki on vain taas paljon konkreettisempaa. Hain jo Gonal-F:n apteekista. Olin lapsellisen innoissani siitä seikasta, että 450 euron lääke maksoi vain 3 euroa :) Jee!
Kuukautisteni pitäisi alkaa hieman alle kahden viikon päästä. Olen koko viikon 45 Turussa koulutuksessa, mutta lääkityksen aloittamista se ei mitenkään häiritse, ja ekaa ultraa varten ehdin sopivasti kotiin. Punktio tehdään näillä näkymin viikolla 47. Toivon niin kovasti, että tuoresiirto onnistuisi tällä kertaa. Ensin pitää tietysti olla jotain siirrettävää, mutta niin pessimistisiin ajatuksiin en tällä hetkellä kykene, että tosissani pelkäisin, ettei mitään siirrettävää saataisi.
Ai niin, pitikin vielä kertoa, että käynnin yhteydessä ultrassa näkyi vasemmalla hyvin iso ja hieman epämuotoinen follikkeli (ja eilen oli siis kp 17). Näytti ihan kuin se olisi juuri puhjennut, mutta vatsaontelossa ei ollut yhtään nestettä, mikä gynen mukaan puhui sitä vastaan, että ovulaatio olisi tapahtunut. Hänen mukaansa todennäköisesti ovulaatio on vain jostakin syystä jäänyt tapahtumatta. Mitään ovistuntemuksia minulla ei ole ollutkaan, MUTTA eilen illalla tulikin todella selvät ovistuntemukset! Otin jopa Panadolin, kun vasemmalla alavatsalla jomotti nukkumaanmennessä. Hoitelimme miehen kanssa vielä viimeisen "luomutäytön". Ihan tyhmää olla käyttämättä kaikkia mahdollisuuksia ;)
