Kuukautiset ja ultrapäivä

Eilen vuoto sitten alkoi, onneksi, koska jos ovulaatio ei veny kovin pitkälle, niin siirtoon pääsemiseen pitäisi olla aika hyvät mahdollisuudet. Soitin gynen polille tänään, ja ultrapäiväksi sovittiin keskiviikko 4.12. Silloin on kp 11. Ovulaatiotestejä alan sitten tehdä jo ultraa edeltävästi. Kp 14 on viimeisin LH-plussapäivä, joka sopisi aikatauluun. Yleensä plussa on tullut jo tätä ennen, yleensä siis. Mutta katsotaan. Olisihan se nyt ihan epätodellista, jos siirto vihdoinkin toteutuisi!

Jännittäviä aikoja!

Viikko sitten sunnuntaina alkoi uusi kuukautiskierto, ja maanantaina soitin gynen polille varatakseni ultra-ajan. Se on jo keskiviikkona, eli kp 9. Sunnuntaista lähtien olen tehnyt LH-testejä (Clearbluen digitalin "edistynyt" versio eli se joka näyttää myös vilkkuvia hymynaamoja). Vielä ei ole näyttänyt kuin negatiivista, mistä en toki ole ihmeissäni. Olen laskenut, että LH-plussa saisi tulla huomisesta alkaen minä tahansa päivänä lauantaihin saakka, mutta sunnuntai ja maanantai ovat no-no, koska alkiot siirretään kuusi päivää plussan jälkeen (kun plussapäivä on päivä 0). Jännittävää!

Tilanne on myös siinä mielessä jännittävä, etten ole vielä kysynyt SLE:tä hoitavilta lääkäreiltäni lupaa alkionsiirtoon. Mutta näin olin kyllä suunnitellutkin, että varaan joka tapauksessa ultraan ajan, koska labrat eivät ehdi valmistua ennen sitä (vaikka siirsinkin labra-aikani perjantailta keskiviikolle). Vasta maanantaina on soittoaika, mutta täytynee kysellä mielipidettä asiaan jo hieman aiemmin, jos vaikka siirtopäivä yllättäen olisikin jo maanantaina (ts. ovisplussa huomenna, mitä en usko). 

Edelliset labrat olivat siis joka tapauksessa jo niin hyvät, että vähän kuin varmuudeksi vain siirsimme päätöstä alkionsiirrosta vähän eteenpäin. En siis ole liikkeellä täysin vastuuttomasti ;) Koska olisihan se sääli, että seuraavien labrojen perusteella saisin luvan alkionsiirtoon, mutta jos vasta siinä vaiheessa olisin reagoinut tilanteeseen, niin lokakuun juna olisi jo auttamattomasti ajanut ohi.

Poikahan täytti elokuussa kolme vuotta. Lujatahtoinen edelleen, mutta tämä on silti tosi ihana ikä. Poika on melko pikkuvanha, ja jutut on välillä aika hulvattomia :D Vaikka emme ole asiasta mitenkään pojan kuulleen keskustelleet, niin hän ilmoitti jokin aika sitten, että olisi kiva jos täällä meillä asuisi kaksi lasta. Vauvat ovat pojan mielestä tosi ihania, kuten myös kaikki pehmo- ja oikeat eläimet. Niille pitää aina puhua vauvakieltä ;) 

Autoleikit ovat edelleen suosikkeja, mutta lisäksi meillä leikitään paljon kotileikkejä ja erilaisia muita roolileikkejä. Pyöräily on paras juttu ulkoillessa. Noin kuukausi sitten poika oppi polkemaan ilman apupyöriä, ja ai että kun olimme ylpeitä! Eilen koimme samanlaisia fiiliksiä, kun poika alkoi yhtäkkiä piirtämään tunnistettavia ihmishahmoja, eli niitä pääjalkaisia. Tietty meidän muotokuvamme ovat nyt sitten jääkaapin ovessa paraatipaikalla :D Naureskeltiin miehen kanssa, että ei me millään lapsettomina voitu kuvitella, miten tämmöiset jutut voisi tuntua näin naurettavan hienolta. Itse olisin varmaan lapsettomuuskatkeruudessani melkein yrjönnyt, jos joku olisi tällä tavalla hehkuttanut kullannuppunsa aikaansaannoksia (joten anteeksi).

Palailen pian kertomaan ultra- ja ovistestikuulumisia!

Vilkkuva hymynaama!

Tänään aamulla tuli ensimmäistä kertaa testiin vilkkuva hymynaama, jota en ole aiemmin onnistunut bongaamaan. Testiohjeen mukaan se tarkoittaa kohonnutta estrogeenipitoisuutta, joka edeltää LH-piikkiä. Testasin uudestaan juuri äsken, ja edelleen tuli vilkkuva hymynaama. Päivän aikana huomasin, että  myös valkovuoto alkaa pikkuhiljaa enteillä ovista. Onpa jännää!!! Nyt on kuitenkin vasta kp 8. Mutta katsotaan, miten käy.

Aikainen ovistestaaja

En vain voinut olla aloittamatta testaamista jo tänään, kp 7. Nega tietysti, mutta testeistä ei ole puutetta, kun postilaatikkoon kolahti 20 digitestin liuskaa, ja ennestäänkin niitä oli laatikossa vielä aika monta :) Mutta saan kai olla vähän fiiliksissä, koska olen odottanut hoitojen aloitusta jo niin kauan!

Loman jälkeen töissä on ollut hirveä kiire, poika on ”vähän” oireillut aikaerosta ja arkeen paluusta, jääkiekkofinaalin vuoksi yöuneni jäivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä viiteen tuntiin, ja muitakin haasteita arjessa taas riittää, joten piti oikein pysähtyä miettimään hetkeksi tätä kaikkea hoitoihin liittyvää. Koska jos käy kuten toivomme, niin eihän siihen ole kuin ihan muutama viikko, niin saatan olla raskaana! Täysin epätodellinen ajatus, täytyy myöntää (mutta se ei tarkoita sitä, etten olisi toiveikas tulevan PAS:in suhteen).

Välillä kaipaan raskautta ja vauvaa niin paljon, että itkettää, sitten taas tulee niitä hetkiä, kun toinen lapsi tuntuu maailman huonoimmalta idealta. Esimerkiksi kun poika karjuu, potkii ja lyö kun jokin asia niin harmittaa, tai ei halua pukea, tai riisua, tai tehdä mitään muutakaan. Ja silti poika on se asia, joka tekee elämästä ja arjesta usein niin ihanaa! Hyviä hetkiä on silti enemmän, vaikka uhmaikä onkin. Mutta kun uhmaan lisätään vielä kuormittava työ ja mahdolliset alkuraskauden oireet, kuten väsymys ja pahoinvointi, niin sitten onkin aikamoinen soppa kasassa :D

Huomenna saan taas aamulla testailla! Onhan sekin yksi syy saada itsensä sängystä ylös...

Huomasin muuten kaipaavani lisää lapsettomuusteemaisia blogeja luettavaksi, sekä yritys- että raskausblogeja. Saa antaa vinkkejä ;)

Ovisplussa!

Ajattelin, että olisi kiva kun ei tarvitsisi läträtä testien kanssa reissussa, mutta tänään aamulla apteekin testi näytti ihan negatiivista vielä. Hetken mielijohteesta testasin äsken Clearbluella, ja heti tuli vilkkumaton hymynaama! Vaikka on vasta kp 12 (viimeksi plussa tuli kp 14). Jotenkin tuo Clearblue toimii liiankin hyvin, niin etten ihan pysty uskomaan, että se aina olisi oikeassa. Toisaalta testiviiva on vahvempi kuin kontrolliviiva. Harmittaa, että kaikki muut testit ovat loppu, etten pysty vertaamaan. Viime kierrossa Clearblue näytti plussan aikaisemmin kuin muut testit. Nyt en voi testata huomennakaan, koska hymynaama ei häviä kuin vasta kahden vuorokauden päästä, eikä muita testejä ole. 

No, toivottavasti tulisi oikein selvät ovistuntemukset, niin sitten voisin luottaa testitulokseen enemmän. Jos aika oviksesta kuukautisten alkuun pysyy vakiona, niin kuin sen pitäisi, niin vuoto alkaisi seuraavan kerran jo 20.5., ja silloin kierrosta tulisin ennätyksellisen lyhyt. Toisaalta, jos olisin testannut huomenna aamulla, kuten alunperin olin suunnitellut, niin kyllä testi olisi silloinkin vielä näyttänyt plussaa, ja silloin vuodon ”kuuluisi” alkaa vasta 21.5. Ja kierto olisi silloin 26 päivää, mikä toki on aika lyhyt mutta ei mitenkään epätavallinen. Kaikki tämä tietysti tarkoittaisi sitä, että mahdollinen PAS tulee aikaisemmin. Aika hilkulle menee, että tuon raskauden aikana kielletyn lääkitykseni kuuden viikon varoaika ehtii täyttyä...!

Japaniin!

Pari viikkoa sitten saimme TAYS:ista vihdoin kirjeen alkioiden jatkosäilytyksestä. Nyt sitten pitää vain luottaa siihen, että posti tekee tehtävänsä.

Edellinen kuukautiskierto jäi vähän tavanomaista lyhyemmäksi, 27 päivän mittaiseksi. Se alkoi viime viikon torstaina eli 25.4., joten kohta on taas aika alkaa testailla.

Lähdemme ensi viikolla kahden ja puolen viikon lomareissulle Japaniin!!! :D Olen haaveillut  uudesta matkasta siitä saakka, kun olimme edellisellä aika tasan neljä vuotta sitten. Nyt kun poika on tämän ikäinen, niin ajattelimme että on hyvä sauma lähteä, kun en halua raskaana ollessa matkustaa minnekään kauas. Tällä kertaa osaamme jo vähän kieltäkin. Olen tähän mennessä opetellut parisataa kanji-merkkiä, ja molemmat tavuaakkoset. Kiva päästä testaamaan opittua paikan päälle :) Olen ihan fiiliksissä kaikista Japani-jutuista! Olen lukenut historiaa ja kulttuuria ja japanilaisten kirjailijoiden romaaneja ja katsonut yli 20 animesarjaa ja kokkaillut (ainakin yrittänyt) kaikkea japanilaisista keittokirjoista ;)

Saa nähdä, miten meidän 2,5-vuotiaan kanssa sujuu. Poika on lentänyt aikaisemmin yhden meno-paluun, mutta paljon lyhyempi lentomatka kyllä. Sitten aikaero ja pitkä poissaolo kotoa ja tutuista kuvioista. No, yritämme mennä pojan ehdoilla, niin eiköhän se siitä.

Edellistä Japaninmatkaa edelsi ensimmäinen ICSI, peruuntunut tuoresiirto ja kaksi epäonnistunutta PAS:ia. Kesäkuussa ja elokuussa oli sitten PAS:it lääkkeelliseen kiertoon, mutta negat niistäkin. Toivottavasti tämän vuoden kesäkuu olisi onnekkaampi! Yritin tänään muistella fiiliksiä tuolta ajanjaksolta. Elämääni taisi hallita aika paljon sellainen tunteiden vuoristorata: välillä olin toiveikas ja välillä ihan epätoivoinen, kun pelkäsin ettemme saa koskaan lasta. Nyt onkin ihan eri olo. Koko prosessi hoitoineen on muuttunut paljon arkisenmaksi, mikä on ehkä vähän säälikin. Toisaalta ei ole enää aikaa pohtia ja olla samalla tavalla huolissaan. Enkä oikein osaa ajatellakaan, että edes pitäisi olla jostakin huolissaan. Meillähän on jo yksi ihana lapsi! Toinen (ja ehkä kolmaskin) olisi vain bonusta.

Minulla ei oikeastaan ole kovin hyvää käsitystä siitä, miten 4- ja 5-päiväisten alkioiden siirrot ajoitetaan ovulaatioplussan mukaan. Yritin selailla vanhoja tekstejäni kahdesta luomu-PAS:ista, mutta ne alkiot olivat nuorempia, ja siirtoajankohdan kanssa oli kyllä aikamoista säätöä. Eli jos plussa tulee vaikka  maanantaina, niin minä päivänä on siirto???

Enemmän tai vähemmän luotettavia ovulaatuotestejä

Olin eilen gynekologian polilla käymässä, ja keskustelin gynen kanssa jatkosuunnitelmista. Alkionsiirto yritetään tehdä vielä kesäkuussa ennen TAYS:in lapsettomuuspolin kesäsulkua. Aikataulujen on osuttava aika hyvin kohdilleen, koska siirtoajankohta olisi todennäköisesti juuri kuun puolivälin jälkeen, ja sitten siinä on juhannuskin ylimääräisenä haasteena.

Olisin itse vähän toivonut siirtoa lääkkeelliseen kiertoon, mutta ensisijaisesti tähtäämme kuitenkin luomukiertoon. Onhan se tietty paljon helpompaa, ja lääkkeellisessä kierrossa pitäisi pistää Klexaneakin.

Ovulaatio vain vähän huolettaa. Viime kuussa en halvoilla tikkutesteillä nähnyt mitään ovulaatioon viittaavaakaan, mutta luomukiertoon siirrettäessä ovulaatiosta pitäisi olla tosi varma. Vasemmalla oli eilen sellainen yli 20 millinen johtofollikkeli, joka ei kuitenkaan ollut vielä puhjennut, vaikka olikin jo kp 15. Keskiviikkona halpa testi näytti sellaista melkein-positiivista, mutta eilen aamulla taas ei mitään. Gyne suositteli kokeilemaan eri testejä ja jatkamaan vielä testaamista tässä kierrossa,, jotta löytyisi joku luotettava. No, ostin apteekista melkein kuudellakympillä kymmenen kappaleen paketin Clearbluen digitestejä (uusi tuttavuus) ja vielä seitsemän kappaleen paketin apteekkarin testejä.

Eilen illalla tein kohtuullisen pituisen pidätysajan jälkeen ensimmäiset Clearbluen ja apteekkarin testit. Clearblue näytti heikkoa hedelmällisyyttä eikä apteekkarin testikään ollut plussaa lähelläkään. Tänä aamuna kylpyhuone muistutti jotain laboratoriota uusine ja vanhoine testeineen ja pissapurkkeineen. Tein kaikki kolme eri testiä samaan aikaan. Halpa testi (rfsu) oli selkeästi negatiivinen, apteekkarin ehkä melkein plussaksi tulkittava, mutta Clearblue näyttikin huippuhedelmällisyyttä!

Nyt illalla apteekkarin testi näytti plussaa ja halpa testi negaa. Olisin halunnut tehdä myös Clearbluen, mutta sehän ei onnistunut, koska huippuhedelmällisyydestä kertova hymynaama möllöttää testilaitteessa edelleen, ja itse asiassa se häviää siitä vasta noin puolentoista vuorokauden kuluttua! Eikä testaamista voi jatkaa ennen sitä. Aika harva varmaan haluaisikaan jatkaa testaamista tämän jälkeen, koska nythän on tarkoitus vain heiluttaa peittoja oikein olan takaa...

Minä taas vain olisin halunnut varmistaa, että onko laite luotettava vai ei. No, itse asiassa tässä kirjoittaessa onkin alkanut tuntumaan nipistelyä vasemmassa munasarjassa, joten ehkä se hymynaama oli oikeassa. Ja apteekkarin testit samoin. Eli nyt on vielä kaksi kiertoa aikaa kokeilla testien luotettavuutta. Onneksi en tuhlannut koko Clearblue-pakettia tähän kiertoon. Mutta nuo rfsu:n testit eivät siis oikein toimi. Hassua, koska muistaakseni olen aikaisemmin käyttänyt juuri näitä testejä ihan hyvällä menestyksellä...

Kp 12 ja suuri yllätys

Tänään on ollut todella huono päivä töissä. Sain haukut vanhemmalta kollegalta mielestäni ihan syyttä, ja loukkaannuin niin että edelleenkin mieltä kirvelee. Hukkasin parhaan kynäni. Sekä sairaalan parkkitalo että parkkipaikka olivat aivan täynnä. Päätä särkee. Työpaikkaruokalassa ei ollut hyvää ruokaa.

Sitten se ultra, jossa näkyi jotain ihan muuta kuin mitä odotin. Vasemmassa munasarjassa oli jättisuuri follikkeli, suurimmalta mitaltaan 25 mm, pienin mitta 18 mm ja keskiarvo noin 22 mm. Ja tänäänhän on siis vasta kp 12. Missä ihmeen välissä tuo on sinne kasvanut??? Gynekologin mukaan follikkeli oli tosi pinkeän oloinen, eli juuri puhkeamaisillaan. Ja aamun ovistesti oli NEGATIIVINEN. Kohdun limakalvo oli muuten 8.9 mm.

Klinikan hoitaja ei oikein sanonut tähän juuta eikä jaata. Toisteli vain että tämä kierto menikin vähän eri lailla kuin edellinen. No niinpä meni. Kysyin monta kertaa, että mitenkäs sen siirron käy, jos ovisplussa tulee vasta huomenna. Tai jo tänään iltapäivällä. Mutta ei se suostunut sanomaan mitään, ei kai halunnut antaa turhia toiveita. Antoi vain ohjeeksi että jatkan testien tekoa, ja soitan joka tapauksessa klinikalle huomenna aamulla sitten kun olen testannut. Mutta minusta tuntui, että hoitaja oli sitä mieltä, että peli on tämän kierron osalta jo menetetty, vaikkei sanonutkaan sitä suoraan.

Lopputyöpäivän harmitti moni asia. Se että siirto ehkä peruuntuu. Se ettei hoitaja antanut minulle niitä tietoja joita olisin kaivannut. Se etten sittenkin mennut ultraan jo kp 10, jotta tämä nopea follikkelin kasvu olisi tullut ilmi aiemmin ja siihen oltaisiin ehkä voitu varautua. Se että jos tässä kierrossa ei päästä siirtoon, niin sitten menee kaksi kuukautta hukkaan, toinen matkan takia. 

Ja sitten tämä ilkeä kollega. Luulin että olimme jo ihan hyvissä tuttavallisissa väleissä, ja sitten tapahtuu näin. Itkin töissä tätä epäreiluutta parille kollegalle. Tiedän, että ilkeys johtui hirveästä stressistä, mutta silti se sattui ja kovaa.

Onneksi esimiehen taholta tuli sentään kannustusta, kun hän soitti ja kysyi missä hoitojen suhteen mennään. Sanoin että viime aikoina ovat asiat menneet hieman pieleen, ja silloin esimies sanoi, että tukee kyllä täysillä meidän pyrkimyksiämme ja että laitetaan vain kaikki tarvittavat poissaolot sopimaan (vaikka meillä on juuri nyt tosi tiukka tilanne, kun erikoistuvia lääkäreitä on meidän klinikassa liian vähän). Ja sanoi vielä, että nyt pitäisi vain yrittää välttää stressiä, kun sehän ei ainakaan auta raskautumista.

Kun tulin kotiin, tein tietysti päivän toisen ovulaatiotestin. Ja sehän oli positiivinen! Nyt jännitän tässä kovasti, että tuleeko siirtoa vai ei. Loogisestihan sen pitäisi olla mahdollista perjantaina, koska viimeksi pistin Pregnylin tiistaina, ovisplussa tuli keskiviikkona ja siirto oli perjantaina. Nyt on siis tavallaan sama tilanne. Jos siirto kuitenkin toteutuisi, niin tämä päivä olikin paljon parempi kuin miltä se ensin näytti. Huomennahan se selviää, kun soitan klinikalle.

Kp 11

Aloitin ovistestailun jo eilen, varmuuden vuoksi :) Ei ole näyttänyt vielä mitään. Valkovuoto alkaa olla runsastumaan päin. Veikkaisin, että ovisplussa tulee aikaisintaan torstaina, mikä ei tietysti ole kovin hyvä vaihtoehto, kun meidän klinikkamme ei ole viikonloppuisin auki. Perjantai tai joku päivä siitä eteenpäin olisi optimaalinen. Veikkaan perjantaita, vaikka se olisikin aikaisemmin kuin yleensä. Mutta kun tuo valkovuoto on mitä on :) Huomenna menen ultraan. Jännittävää nähdä mitä sieltä löytyy!

H-hetki huomenna

Huominen ei oikeastaan jännitä juurikaan. Fertinovan hoitaja soitti vielä eilen. Mielessäni ehti käydä kaikenlaista muutaman sekunnin aikana ennen kuin vastasin puhelimeen. Eikö siirtoa voidakaan tehdä? Onko alkioille sattunut jotain? Onneksi puhelun tarkoitus oli niinkin arkinen kuin perjantain aikataulujen tarkistus. 

Hoitaja oli kuulemma kirjoittanut papereihini niin paljon (?) ettei ollut varma oliko kirjoittanut alustavaksi siirtoajaksi 14.00 vai 14.20. Tavallaan tämä puhelu oli tosi hyödyllinen, vaikka ensin sydän pomppasikin kurkkuun. Kerroin, että joudun lähtemään jo 9.20-junalla. Siihen mennessä alkioiden laatu ei ole vielä selvillä, mutta hoitaja sanoi, että olisi kumma, jos yksikään kuudesta pakkasessa olevasta alkiosta ei olisi siirtokelpoinen. Lähden siis Tamperetta päin joka tapauksessa. Tämä tieto tuntui helpottavalta.

Tein eilen aamulla vielä yhden ovulaatiotestin. Pakkohan Pregnylillä on oltava sormensa pelissä, koska välittömästi, kun pissa oli imeytynyt testiviivan kohdalle, se alkoi tummua selkeäksi viivaksi jo ennen kuin pissa oli ehtinyt kontrolliviivankaan kohdalle. Viivasta tuli tummin koskaan ovistestissä näkemäni. En sitten tiedä, olisiko LH-huippu tullut eilen ihan normaalissakin kierrossani. Eipä sillä ole nyt väliä.

Eilen iltapäivällä havahduin ovistuntemuksiin - tai ainakin luulin niin, kunnes tajusin, että kipu oli väärällä puollella, siis vasemmalla. Hieman myöhemmin tuntui kyllä kipua myös oikealla. Äsken, kun tarkistin valkovuodon, niin muutos oli todella selkeä: eilen runsasta ja kirkasta, tänään niukkaa ja täysin ei-venyvää. Eiköhän se ovis ole tapahtunut :)

Viime yönä töissä maatessani päivystyskämpän pedissä haaveilin raskaudesta. Miltä tuntuisi tehdä positiivinen testi, kertoa tärkeille ihmisille, nähdä pieni ultrassa, tehdä hankintoja vauvalle, tuntea ensimmäisiä potkuja, nähdä vatsan kasvavan. Olisipa nyt jo meidän vuoro. Miten kaipaankaan äitiyttä ja ihan omaa pientä lasta.

Jospa nyt kaikki menisi putkeen...

Ovulaatiotesti ei näyttänyt plussaa vielä tänään aamullakaan, joten kävin lounastauolla gynekologian poliklinikalla ultrattavana. Oikealla näkyi edelleenkin johtofollikkelli, joka oli kooltaan yli 20,6 x 19,4 mm ja muodoltaan pyöreä, eli ei siis vielä puhjennut. Kohdun limakalvo oli 8,9 mm. Vatsaontelossa oli hieman nestettä, mikä yleensä tarkoittaa sitä, että ovulaatio on tapahtunut, mutta follikkelin ulkonäön perusteella sen ei olisi pitänyt vielä tapahtua. 

Kun tähän lisätään vielä se, että olen ovistestaillut negatiivista kaksi kertaa päivässä, että valkovuoto vasta enteilee ovulaatiota, että on vasta kp 14 eikä mitään ovisoireita ole ollut, niin pitää nyt sitten vain luottaa siihen, että ovis on vasta tulossa. Siltä minusta vahvasti tuntuukin. Gyne tosin oli vain varovaisen toiveikas, ei kai halunnut että pettyisin sitten pahasti, jos siirtoa ei yritetä (hän kun ei siitä itse ole päättämässä).

Klinikalla oltiin kuitenkin sitä mieltä, että ovulaatio todennäköisesti on vielä edessäpäin. Sain sellaiset ohjeet, että pistän tänään Pregnylin prosessin nopeuttamiseksi ja PERJANTAINA OLISI SIIRTO!!! Uskomatonta, jos se todella toteutuu! 

Kerrankin hoksaskin myös kysellä hieman mieltä askarruttavia asioita. Alkioiden sulatus on kuulemma nopea toimenpide. Ne on pakastettu kolmessa erässä, pareittain, ja ensin sulatetaan se satsi, missä on parhaimmat alkiot. Jos ne eivät selviä sulatuksesta tai näytä muutaman tunnin seurannassa muuten pärjäilevän, niin sitten voidaan sulattaa seuraava pari. Olin kuvitellut, että sulatus olisi paljon enemmän aikaa vievä asia, mutta hyvä näin!

Solubiologi soittaa minulle perjantaina aamulla, että löytyykö siirtokelpoista alkiota vai ei. Junani Tampereelle lähtee jo kello 9.20, joten toivon mukaan siihen mennessä alkioiden tilanne on selvillä. Ostin kyllä jo liputkin, kun junavuorot näyttivät olevan täyttymässä, varsinkin minulle parhaiten sopiva paluuvuoro. Olisi kyllä tosi kurjaa saada tietää junassa matkalla Tampereelle, ettei siirtokelpoista alkiota olekaan... Toivottavasti, toivottavasti näin ei käy.

Pregnyl on nyt pistetty (olipa muuten keskittymistä vaativa homma, vaikka en ensimmäistä kertaa elämässäni käsittelekään ruiskuja ja neuloja) ja tein päivän toisen ovistestinkin. Negatiivinen edelleen. Pregnyl ei hoitajan mukaan vaikuta ovistesteihin, joten jatkan niiden tekemistä mielenkiinnosta. Muuten en voi oikein tehdä mitään muuta kuin odottaa. Prednisolonin nostan 5 mg x 1:stä annokseen 10 mg x 3 perjantaina. Tuo annostelu on kyllä aika mystinen, joten yhtä hyvin voisin ottaa koko annoksen kerralla.

Suojaamatonta seksiä emme viime päivinä ole harrastaneet emmekä aiokaan tämän oviksen aikana harrastaa. En missään nimessä halua että tämän kaiken jälkeen odottaisinkin yllättäen kaksosia. Hyvin pienihän se mahdollisuus olisi, mutta kaksosraskauksiin liittyy niin paljon riskejä ja jo perussairauteni saattaa tuoda mukanaan kaikenlaisia ongelmia. Saisimmepa nyt aluksi ihan vain yhden terveen lapsen...

Ylimääräinen ultra?

Ei plussaa vieläkään. Soitin klinikalle, ja sieltä sanottiin, että jos vain mahdollista, niin voisin mennä vielä huomenna uudelleen ultraan. Tätä en ollut ollenkaan osannut odottaa. Että jos näkyisi kohtuu iso johtofollikkeli, niin siirtoa voisi joka tapauksessa suunnitella loppuviikkoon, vaikka ovisplussaa ei vielä olekaan tullut. 

Vastasin, että hieman vaikeaa on tässä vaiheessa enää varata mitään ultra-aikoja (!), varsinkin kun se pieni paikallinen lääkäriasema, jossa olen käynyt, ottaa varauksia puhelimitse vain pari tuntia iltapäivällä (ja se aika oli jo mennyt). Arvelin, että muillekin lääkäriasemille voisi olla hankala saada näin lyhyellä varoitusajalla aikaa. 

No, keksin sitten soittaa sille gynelle, jolla kävimme ihan ensimmäisellä lapsettomuuteen liittyvällä käynnillä. Onneksi hän oli töissä, ja tämä ihana ihminen lupasi, että voi ultrata minut huomenna luonastauolla. Kätevää, ei tarvitse edes poistua työpaikalta :) Hävetti hieman pyytää tällaista palvelusta, mutta en keksinyt mitään muutakaan ratkaisua ongelmaan.

Toivottavasti testi näyttäisi plussaa huomenna aamulla, jotta voin ilmoittaa kiltille kollegalleni, että hän voi nauttia luonaansa rauhassa...  

Ei vielä plussaa

Ovistestailen nyt siis jo kolmatta päivää. Ihan kuten arvelinkin, eivät testit ole vielä näyttäneet mitään. Valkovuoto on kyllä muuttunut koostumukseltaan lupaavammaksi :)

Vaikuttaisi siltä, että monet käyttävät näin PAS:ia edeltävästi ns. hymynaamatestejä, koska ne antavat niin selkeän vastauksen, mutta itselläni nuo viivatestit ovat toimineet hyvin, joten jatkan sillä linjalla. Teen nyt kaksi testiä päivässä ihan varmuuden vuoksi, koska ainakin kerran ovisplussa olisi jäänyt bongaamatta, jos en olisi tehnyt testiä myös aamulla. Minulla on kaksi 14-packia halpoja viivatestejä kylppärissä, eiköhän niiden pitäisi riittää :)

Hoitaja sanoi, että minun pitää soittaa klinikalle huomenna huolimatta siitä tuleeko plussa viikonlopun aikana vai ei. Jännittävä viikko tulossa... iik.

Ultra

Tänään on siis kp 10 ja kävin ultrattavana. Tavallisestihan ovistesti on näyttänyt minulla plussaa vasta kp 14-17, joten mietin etukäteen, että olisin voinut mennä ultraan vaikka vasta maanantainakin. Toisaalta olen tänään päivystysvapaalla, joten ajankohta oli siinä mielessä optimaalinen. 

Mitä ultrassa sitten näkyi? No, molemmin puolin löytyi aika paljon pieniä rakkuloita (ultraavan lääkärin mukaan liittyy aiempaan follikkeleiden kasvatukseen) ja oikealla yksi suuri follikkeli 12,9 x 14,4 mm. Vasemmalla oli yksi keskikokoinen 7,7 mm. Kohdun limakalvo oli 5,0-6,2 mm. Tuo limakalvo kuulostaa aika ohuelta mielestäni, mutta gynen mukaan sopii kyllä johtofollikkelin kokoon.

Hämmästyin aika lailla, kun sain Fertinovasta ohjeet aloittaa ovistestailut jo tänään! Että "ovisplussa tulee todennäköisesti viikonlopun aikana". Itse en usko tuohon pätkääkään. Mutta jos ovulaatio tapahtuu kun follikkeli on suurinpiirtein 20 mm, ja se kasvaa noin 2 mm:n päivävauhtia, niin kyllähän testin pitäisikin näyttää pian plussaa... Valkovuodon tämänhetkisen koostumuksen perusteella sanoisin kuitenkin, että plussa tulee aikaisintaan maanantaina.

Toivon sydämeni pohjasta, että olisin tällä kertaa väärässä ovisajankohtafiiliksieni kanssa. Mikäs sen hienompaa, kuin että siirtoon päästäisiin jo ensi viikolla! En vain oikein jaksa uskoa niin hyvään tuuriin.

Onneksi edessä on vapaa viikonloppu. Mieheni tartutti minuun valitettavasti flunssan, ja eilisillasta lähtien kurkku on ollut kipeä. Yleisestikin on hieman heikko olo ja joka paikkaa kolottaa, mutta toisaalta olen nukkunut vain 2,5 tuntia, joten kaiken muun paitsi kurkkukivun laitan kyllä sen piikkiin :)

   

Kp 15

Ovista ei vielä kuulu. Ehkä huomenna tulisi plussa testiin. Sitä odotellessa olemme viettäneet oikein mukavia kesälomapäiviä. Ja vielä viikko lomaa jäljellä. Toisaalta alan jo vähitellen kaivata syksyäkin, kun se on omalla tavallaan niin tunnelmallista aikaa. Miinusta tulee siitä että syksy tuntuu nykyisin jatkuvan ikuisuuksia, kun talvi tulee vasta joskus joulun jälkeen. Toivottavasti aiemmin tänä vuonna.

Odotan syksyltä tietysti odotusta. Tai sen alkamista. Tällä hetkellä ajattelen positiivisesti raskautumismahdollisuuksistani. Mitä väliä, vaikka se nyt onkin vähän kestänyt. Tuntuu, että onnistumme kyllä pian. Pakkohan meidän on onnistua, kun ei mitään sen suurempaa vikaa kummassakaan meistä vaikuttaisi olevan. Se on vain ajan kysymys, mutta aika voi tietysti olla pitkä... 

En haluaisi taas itkeä epäonnistumista kahden viikon päästä. Haluaisin jo siirtyä elämässä seuraavaan vaiheeseen, voida suunnitella vähän enemmän, eikä vain joka kuukausi siirtää hataria tulevaisuudensunnitelmia taas hieman eteenpäin. 

Siskoni sanoi, että hänellä on koko ajan sellainen tunne, että odotamme yhdessä lottovoittoa, siinä merkityksessä, että odotamme jotain hyvää asiaa, ei niinkään mahdotonta. Hienoahan se on odottaa upeaa asiaa, joka todennäköisesti lähitulevaisuudessa toteutuu. Mutta milloin? MILLOIN??? Odottavan ja toivovan aika on niin pitkä.

Olen muuten luvannut miehelleni, että sitten kun vihdoinkin tulen raskaaksi, en aio valittaa mistään vaivoista. No, sehän nähdään ;)

Aikainen ovis!

Ovistesti näytti selkeää plussaa juuri äsken. Olen oikein tyytyväinen. Parikin päivää aikaisempi ovis lyhentää loppukierron odotusta :) Nyt on siis kp 14.

Muutenkin aamu on alkanut hienosti. Tulin tosin äsken töistä enkä nukkunut yöllä kuin tunnin ja 45 minuuttia, mutta aamu oli niin kaunis, että en voinut olla hymyilemättä itsekseni kun pyöräilin kotiin (moni vastaantulija varmaankin ajatteli että olen ihan outo). 

Kauniit (ja vapaat) kesäaamut ovat paras mahdollinen ajankohta koko vuotena siksi että silloin on usein rauhallista, koko päivä on vielä edessäpäin eikä ole vielä liian lämmin. En ole koskaan ollut mikään hellefani ja inhoan auringonottoa, mutta aamulla tapaa olla juuri sopivan lämminä vaikka päivästä olisikin tulossa kuuma. 

Nyt en oikein osaa päättää, nukkuisinko vielä pari tuntia vaiko en :) Vaikka kropassa on tällä hetkellä hieman raskas olo, niin tiedän, että jos nyt menen nukkumaan, tuntuu herätessä sitten siltä kuin olisin rekan alle jäänyt. Joten tavallaan olo pysyy parempana, jos en nuku, mutta sitten huomenna taas väsyttää enemmän... 

Kuulumisia kp 11

Aika nopeasti nämä alkukierron päivät ovat loppujen lopuksi kuluneet. Ovulaatioajankohta odottaa jo nurkan takana, vaikka mielestäni kuukautisten ensimmäisinä päivinä seuraavat kaksi viikkoa tuntuvat aina hurjan pitkältä ajalta. Valkovuodon tarkkailemisenkin olen jo aloittanut. Mieheni mielestä se on jotenkin ällöttävää joten hän ei halua olla samaan aikaan kylpyhuoneessa :) Kun kerron, että nyt aion katsella limoja, niin hän juoksee kiireen vilkkaa muualle. Hih. 

Huomenna aloitan ovistestien teon. Ovulaatiomikroskooppi voisi muuten olla ihan kätevä. Muistin, että sellainenkin on keksitty, kun luin tätä blogia, jonka kirjoittajalla oli hyviä kokemuksia. Toisaalta Helistellen kyllä muistaakseni taisi olla sitä mieltä, että laite ei oikein toiminut... Pitää nyt katsoa.

Enää viikko kesälomaan! Ja heti ensimmäisenä lomapäivänä menemme hyvän ystäväni häihin :) Siskontytön ristiäisetkin ovat ihan pian <3 Kaikkea mukavaa siis luvassa. Mutta yllättävän äkkiä kesäkuu vain meni. Äskenhän oli alkukesä, mutta nyt on kai sitten jo pelkkä kesä ilman etuliitettä. Tänään onkin pitkästä aikaa hieno sää. Toisaalta sateet ovat tulleet ihan tarpeeseen, kun olemme kylväneet nurmikon (joka tällä hetkellä näyttää erehdyttävästi perunapellolta).

Vilma on kasvanut ihan huomaamatta. Se sai juuri toisen rokotussatsin, ja samalla punnitsimme elopainoksi hurjat 2,3 kg :) Kuukausi sitten paino oli 1.8 kg, ja kahdeksanviikkoisena 1.2 kg. On se vaan kätevän kokoinen otus <3 Saa nähdä miten isoksi se loppujen lopuksi kasvaa. Veikkaisin että hieman alle 3 kg.

Kp 16 ja fiilispohdiskelua

Olen taas ovistestaillut monta päivää eikä mitään tapahdu. Tai no, aamutestissä oli kyllä vähän tummenpi viiva, mutta sellaisen sain jo silloin kp 11, jonka jälkeen viivojen vahvuuksissa ei ole ollut yhtään mitään logiikkaa (toki selvästi negatiivisia). 

Minkähän takia kiertoni nyt näyttäisi olevan sekaisin? Viime kierrossa ovisplussa kyllä tuli "oikeaan" aikaan, mutta vuoto alkoi liian aikaisin, ja nyt tuntuisi taas ovis myöhästyvän. En mielestäni ole mitenkään erityisen stressaantunut tai mitään.

Ei auta kuin jatkaa testailua. Teen kyllä testin vielä tänään myöhemminkin, kun nyt olen tälle testi kaksi kertaa päivässä-linjalle lähtenyt. JOSPA viiva olisi sitten tummunut, kun se voi käydä tosi nopeastikin. 

Limat puhuisivat sen puolesta, että ovulaatio ei ole vielä tapahtunut, joten uskon kyllä että plussa tulee viimeistään huomenna. Huominen on kyllä vähän huono päivä ovisplussalle, kun mies on päivän töissä ja minä yön, eli emme käytännössä näe toisiamme ollenkaan... Ennakointitaktiikalla siis eteenpäin :)

Kuten taisin jo jossakin aiemmassa postauksessa mainita, niin ajatukseni ovat olleet aika paljon muualla kuin raskaushaaveissa, positiivisella tavalla, vaikka en ihan tarkkaan pystykään erittelemään,  mistä se johtuu. Luulen, että monesta tekijästä. Tulevaisuus ei tunnu tällä hetkellä niin pelottavalta kuin vielä jokin aika sitten. Mieleni on kokonaisuutena levollisempi kuin aikoihin. 

Asiat tapaavat järjestyä tavalla tai toisella. Raskautumisen edistämiseksi en voi tässä tilanteessa tehdä mitään mitä emme jo olisi tehneet. Minä ja mieheni tarjoamme ihmeelle tilat ja välineet tapahtua, mutta lopputulos ei ole meidän päätettävissämme. 

Ovistestipuute

Aloitin ovistestaamisen tänään, kp 11 hieman sillä asenteella, että eipä se nyt vielä mitään näytä. No, puolen tunnin pidätyksellä tulikin yllättävän selvä viiva. Siksi tein uuden testin parin tunnin päästä, ja sitten se viiva olikin paljon vaaleampi. Sitten huomasin, että nyt on testit loppu (muistin viime kierrosta, että niitä olisi ollut paljon enemmän jäljellä).

Ei auttanut muu kuin lähteä kauppaan, mutta edes isossa K-marketissa ei ollut ovistestejä, joten oli pakko ajaa hypermarketiin yhden asian vuoksi, vaikka kävimme siellä viikko-ostoksilla viimeksi pari päivää sitten. Minun on vain saatava tehdä testi heti huomenna aamulla, vaikka todennäköisestihän tämä ei ole ovis. Tai sitten kiertoni on ihan sekaisin. Limoja en ole vielä edes ehtinyt tarkkailemaan, kun on vasta niin aikainen kierron vaihe. Todennäköisesti kuitenkin väärä hälytys.

Ovista odotellessa

Kp 13 tänään. Olen tehnyt ovistestejä kp 11 alkaen. Huomenna saattaisi olla plussapäivä... Jo eilen lima oli aika runsasta ja kirkastumaan päin. Katsotaan nyt. Huomenna on minun vuoroni olla taas koiravahtina ja mies menee töihin. Sitten meillä on edessä yhteinen viikon loma :)