Olin jo suunnitellut kirjoittavani tänään synkkäsävytteisen postauksen siitä, kun minulla eilen oli pitkästä aikaa oikein tyhjä olo lapsettomuuden vuoksi, rinnasta oikein puristi ja itketti vain. Kuinka tuntui siltä, että olen töissä ainut, jolla ei ole lapsia. Kuinka masentavaa oli toissapäivänä kuunnella parin iäkkäämmän tuttavani hehkutusta vastasyntyneistä lapsenlapsista ja kummilasten lapsista. Kuinka töissä oli stressiä ja tulevaisuus tuntui hirveän epävarmalta ja toivottomalta.
No, tänään oli muutenkin jo hieman parempi olo, mutta lounasaikaan tapahtui vielä kivempaa: kuukautiset alkoivat vihdoin ja viimein! Jopa aiemmin kuin olin odottanut, otinhan vasta tänään viimeisen Terolutin, ja olin siinä uskossa, että vuoto alkaa aikaisintaan huomenna.
Soitin klinikalle, ja ensimmäistä kertaa hoitaja muisti minut ilman että piti avata tietojani ensin, myös positiivinen asia :) Sanoi että saan varata ajan ensi viikon perjantaille, eli 13.3. Soitin heti perään paikalliselle lääkäriasemalle ja sain ultra-ajan oikealle päivälle. Olen oikein tyytyväinen nyt :) En malttaisi odottaa, että saan ruveta tekemään ovulaatiotestejä!
