Sain tänään siskolta lainaksi kotidopplerin. Kyseessä on sama Angel Sounds-laite, jolla ahkerasti kuuntelin sydänääniä myös pojan raskaudessa. Silloin kuulin ne ensimmäistä kertaa rv 9+1 (piti oikein blogista tarkistaa).
Kun tänään oli mahdollisuus kokeilla, niin toki halusin heti yrittää, ja noin 10 minuuttia etsittyäni sainkin sykkeen kuulumaan! Huusin miehelle, että kyllä täällä taitaa olla joku! Siinä hässäkässä unohdin tietysti että mistä kohtaa äänet olivat kuuluneet. Kun mies tuli paikalle, en sitten enää löytänytkään niitä, ja aloin jo epäillä että olin kuvitellut koko jutun. Jatkoin kuitenkin etsimistä, ja noin 10-15 minuutin jälkeen löysin ne taas (noin pari senttiä häpyluun yläpuolelta ja anturi hieman kallellaan niin että se varmaan oli jossakin kohdunpohjan päällä), ja kun alkio ei tässä vaiheessa ole vielä niin liikkuvainen, niin pystyin kuuntelemaan niitä minuuttikaupalla kun vain pidin anturin samassa kohdassa koko ajan. Mieskin pääsi kuuntelemaan :) Pulssi oli mututuntumalla noin 170-180, sellaista ihanaa jumputusta <3
Tuosta lauantain postauksen vähän paniikinomaisesta sävystä huolimatta olen viime päivät odotellut perjantain ultraa yllättävän rauhallisena, ei siis mitään hermoromahduksia ;) Ajatellut kyllä, että paniikki iskee viimeistään huomenna illalla. Tämä kotidopplerasia toki muuttaa tilannetta aika paljon. Ei sydänäänten kuuluminen tietysti mitään takaa, mutta tuulimuna tämä ei ainakaan ole, eikä varmaan rypäleraskaus, eikä keskeytynyt keskenmenokaan. Eikä sitten varmaan se kohdunulkoinenkaan. Mitä sitten pelkään? No että alkio ei olekaan kasvanut normaalisti. Juuri muuta ei kai pysty tässä vaiheessa oikein sanomaankaan. Mutta huomattavasti kivempi mennä ultraan näillä tiedoilla :)
Varasin muuten maanantaina ensikäynnin äitiysneuvolaan. Hoksasin vain yhtäkkiä, ettei ehkä kannata jättää ajan varaamista ultran jälkeen, koska silloin alkaa olemaan vähän kiire. Sain ajan jo ensi viikon torstaille eli 23.1. Silloin olisi omien laskujeni (ja raskausappin) mukaan rv 9+0, mutta neuvolantäti sai laskettua vähän eri lukuja, ja sanoi että laskettu aika olisi 30. tai 31.8. (en muista tarkkaan), kun se omasta mielestäni pitäisi olla 27.8. Kerroin tietysti että kyseessä on pakastealkionsiirto, ja koska hedelmöittyminen on laskennallisesti tapahtunut. No, katsotaan mitä sanovat gynen polilla sitten. TOIVOTTAVASTI kaikki olisi kunnossa <3
Ehkä vähän epätodellinen olo juuri nyt ;) Ettäkö tuolla mahassa tosiaan on joku?!? Tai no, fiilikset ovat olleet aika positiiviset, enkä varsinaisesti hämmästynyt, mutta tietysti on aina vähän hämmentävää, kun vihdoinkin saa eteensä muutakin todistusaineistoa raskaudesta kuin oireet ja ne kaksi viivaa tikussa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti