Kp 10

Olen kyllä hengissä mutta tarkoituksellisesti pitänyt hieman etäisyyttä blogimaailmaan :) Vaikka aina jaksan jauhaa, etten pidä hoitotauoista, niin on tämä vaan aika mukavaa silti. Vain elää ilman että täytyy laskea ja pistää itseään ja liimailla laastareita eikä tarvitse koko ajan miettiä lapsettomuutta.

Odotan edelleen kirjettä sekä gynekologian poliklinikalta että Fertinovasta. Kestääkö tosiaan näin kauan, että joku lääkäri ehtii katsoa paperimme siellä klinikalla läpi? Onneksi ei ole mikään kiire. Toivon vain ettei asiamme ole kokonaan unohtunut, koska en haluaisi enää joutua soittamaan klinikalle erikseen ja pyytää niitä papereita. Gynekologian poliklinikalta taas kuulemma tulee aika sitten kun lokakuun vastaanottoajat avataan. Eikö nyt senkin aika jo olisi???

Mutta kylläpä elämä onkin mukavaa tällä hetkellä. Tai ei ole mitään valittamista. Syksy on kotoinen vuodenaika. Töissä olen vihdoinkin alkanut suuntautua tulevalle erikoisalan erikoisalalleni, ja se tuntuu oikein kivalta. Vauvaa yritämme toki tässäkin kierrossa, kun eihän sitä koskaan tiedä, mitä kummia asioita voi tapahtua silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tällaista tänne kuuluu tällä hetkellä :)

Kp 1 ja vapaus

Sieltähän se vuoto alkoi. Hyvä ettei tarvinnut tämän pidempään odotella. Olen oikein hyvällä tuulella tänään. Niin hyvällä, ettei lapsettomuus jaksa surettaa. Vaikka kovasti kaipaankin omaa lasta, niin olen myös oppinut nauttimaan tästä vapaudesta, jota ei sitten enää ole, kun on lapsia.

On ihanaa olla ilman lapsettomuushoitojen lääkkeitä. Omat pillerini toki otan päivittäin edelleenkin, mutta niin olen tehnyt jo kohta kuusi vuotta, ja se on minulle yhtä lailla rutiinia kuin hampaiden pesu. Mutta Lugestronit ja Klexanet ja laastarit, niiden kanssa on aina vähän enemmän muistamista ja vaivaa :) Nyt olen vapaa, myös tällä tavoin :D

pp 14: Helpotus

Saimme tänään ihania ja huojentavia uutisia liittyen siihen aiempaan huoleen, josta kerroin. On TODELLA helpottunut olo. Kuin sadan kilon taakka olisi nostettu harteilta. Nyt voin taas nauttia täysillä ihan tavallisista asioista, kun ei tarvitse pelätä.

Otsikossa on pp 14, vaikka enhän enää piinailekaan. En oikein tiedä miksi näitä päiviä muuten nimittäisin? Kai kuukautiset pian alkavat. Ei kai siinä kovin montaa päivää mene?

Uskon, että aika seuraavaan siirtoon menee yllättävän pian. Yritän olla odottamatta sitä kovin aktiivisesti, ettei kaikki aika mene päivien laskemiseen. Toisaalta näin kesällä on helppo ajatella ihan muitakin asioita, varsinkin kun edessä on vielä kuukauden loma! :)

Lomaa lapsettomuudesta

Terveisiä Tokiosta, jossa aurinko on porottanut pilvettömältä taivaalta koko päivän niin että vielä iltapimeällä tarkenee lyhyessä hihattomassa mekossa :) huomenna jatkamme kiertomatkallamme jo seuraavaan paikkaan. 

Eipä ole lapsettomuus täällä juuri mietityttänyt. Hoidot tuntuvat kaukaiselta asialta, kuin jostain toisesta elämästä täällä oudon mutta kiehtovan vieraan kulttuurin keskellä. Melkein voin unohtaa, ettei luomuraskaus käytännössä ole mahdollinen ;) Taitaapa olla kp 15...