Odottavalla kannalla

Kesäkuun laboratoriokokeet ennakoivat SLE:n aktivoitumista, ja juhannuksena tulikin sitten oireita, onneksi vointini korjaantui nopeasti kortisonilla, ja sen jälkeen olen taas voinut hyvin (olen muuten kirjoittamassa omaa postausta SLE:stä, josta en ole kovin paljon aiemmin kertonut, mutta tällä hetkellä tuntuisi tyhmältä pitää blogia niin että kokonaan sivuuttaisin tämän asian).

Aiemmin keväällä raskaussuunnitelmien takia lopetettu lääke korvattiin nyt toisella lääkkeellä, jota saa käyttää raskauden aikana, ja toivomme sen pitävät taudin kurissa. Olen aiemminkin käyttänyt tätä samaa lääkettä, mutta silloin se aiheutti valkosolujen mataluutta, ja piti lopettaa aika nopeasti. Tällä kertaa se on sopinut kohtalaisen hyvin pienemmällä annoksella, vaikka onkin taas vaikuttanut verenkuvaan. Arvot ovat juuri siinä rajoilla, että voiko vai eikö lääkitystä jatkaa. SLE:n aktiivisuudesta kertovat laboratoriokokeet ovat korjaantuneet vähän hitaasti, joten olemme edelleen odottavalla kannalla, että koska voisi taas suunnitella PAS:ia. Noin kolmen viikon päästä olisi taas kontrolliverikokeet ja sitten pohdimme asiaa uudemman kerran.

Itse olen vähän kahden vaiheilla, kun vointi kuitenkin on hyvä, mutta kokeet tosiaan edelleen hieman poikkeavat. Vauvakuume on välillä hyvin kova, ja olen taas katsellut haaveillen pojan vauvakuvia ja omia raskauskuviani. Kivasti sujuvan arjen keskellä vauvan kaipuu ei kuitenkaan ole ollut mitenkään hirvittävän kokonaisvaltaista tai pahaa mieltä aiheuttavaa. Mutta muistuttelee jatkuvasti olemassaolostaan ;)

Lääkärini ehdotti viimeksi tavatessamme, että mitä jos vain jättäisitte ehkäisyn pois. Hän ei siis täysin tyrmännyt ajatusta, että aika pian voisi taas alkaa yrittämään, koska kuitenkin voin ihan normaalisti. Silloin pidin ehdotusta aika outona, ja tämän kuun kuukautiset saivat alkaa ihan rauhassa ilman mitään suunnitelmia alkionsiirrosta.

Perjantaina me sitten kuitenkin ihan hetken mielijohteesta jätimme ehkäisyn pois, ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Olen koko kesän ollut aika lailla ulalla kuukautiskierron vaiheista. Perjantaina sattuikin olemaan suunnilleen kierron puoliväli, mutta ovulaation ajankohdasta en osaa sanoa mitään varmaa. Suoraan sanottuna en oikein tiedä, miksi suostuin jättämään ehkäisyn pois. Typerä päähänpisto. Raskautumisen todennäköisyys on toki häviävän pieni, mutta ehkä me vain molemmat olimme sitä mieltä, että hiiteen kaikki tarkat suunnitelmat, nyt me teemme juuri kuten itse haluamme.

Heti yhdynnän jälkeen tuli vähän sellainen olo, että mitä tuli tehtyä, mutta sitten ajattelin, että jos ihme tapahtuu, niin sitten annamme sen tapahtua.