Kp 10

Olen kyllä hengissä mutta tarkoituksellisesti pitänyt hieman etäisyyttä blogimaailmaan :) Vaikka aina jaksan jauhaa, etten pidä hoitotauoista, niin on tämä vaan aika mukavaa silti. Vain elää ilman että täytyy laskea ja pistää itseään ja liimailla laastareita eikä tarvitse koko ajan miettiä lapsettomuutta.

Odotan edelleen kirjettä sekä gynekologian poliklinikalta että Fertinovasta. Kestääkö tosiaan näin kauan, että joku lääkäri ehtii katsoa paperimme siellä klinikalla läpi? Onneksi ei ole mikään kiire. Toivon vain ettei asiamme ole kokonaan unohtunut, koska en haluaisi enää joutua soittamaan klinikalle erikseen ja pyytää niitä papereita. Gynekologian poliklinikalta taas kuulemma tulee aika sitten kun lokakuun vastaanottoajat avataan. Eikö nyt senkin aika jo olisi???

Mutta kylläpä elämä onkin mukavaa tällä hetkellä. Tai ei ole mitään valittamista. Syksy on kotoinen vuodenaika. Töissä olen vihdoinkin alkanut suuntautua tulevalle erikoisalan erikoisalalleni, ja se tuntuu oikein kivalta. Vauvaa yritämme toki tässäkin kierrossa, kun eihän sitä koskaan tiedä, mitä kummia asioita voi tapahtua silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tällaista tänne kuuluu tällä hetkellä :)