Muutama päivä ennen kuin poika täytti kuusi kuukautta, päätin yks kaks keskellä yötä, että NYT aloitamme sen unikoulun. Ajatuksena oli siis lähinnä päästä pois tiheästä, 1,5-2,5 tunnin välein tapahtuvasta ruokailusta. Kiinteitähän tuossa kuuden kuukauden kohdalla meni jo niin paljon, että vaikka yösyöttöjä vähennettäisiin, en uskonut lapsen joutuvan olemaan nälissään.
Olin googlaillut erilaisista unikouluista, ja silloin keskellä yötä menetelmäksi valikoitui jonkinlainen sovellus tassukoulusta. Päätin siis vain että nyt en annakaan ruokaa, vaan yritän saada pojan rauhoittumaan sylissä ja silittelemällä.
Ensimmäisenä yönä poika narisi ja huusi (enimmäkseen narisi) kahden tunnin ajan alkaen noin kello kahdestatoista. Välillä pidin sylissä ja välillä silittelin niin että poika oli sängyssä. Ruokaa annoin ekan kerran joskus kolmen aikaan, ja tässä välissä poika siis oli nukkunut ehkä tunnin (yöunille oli menty joskus yhdeksän aikaan). Seuraavana yönä poika heräsi ekan kerran jo noin tunnin päästä nukahtamisesta, mutta rauhoittui heti tutilla. Sitten poika kuitenkin heräsi parin tunnin ajan noin vartin välein, mutta tutti toimi joka kerralla. Ruokaa sai joskus kolmen aikaan. Kolmas yö meni niin että kymmeneltä nukahti, puoliltaöin heräsi ja rauhoittui tutilla, kahdelta sama juttu, neljältä syöttö ja 6.30 heräsimme sitten kaikki.
Tämän jälkeen on ollut aika vaihtelevia öitä, parhaimmillaan niin että eka pätkä oli kuusi tuntia ilman mitään toimenpiteitä meidän vanhempien puolelta, mutta sitten taas on ollut niitä öitä että varmaan viisi-kuusi kertaa on pitänyt laittaa tuttia suuhun. Mutta sen nyt ainakin olemme todenneet, että yksi syöttö yössä ehkä vielä tarvitaan joskus neljän-viiden aikaan, mutta ei todellakaan sellaista parin tunnin välein tapahtuvaa ruokailua.
Tutti on tässä nyt sekä hyvä että paha juttu. Toisaalta poika rauhoittuu sillä hyvin, mutta sitten kun herää ja on sylkäissyt/yskäissyt/itse vetänyt tutin pois, niin sitten tarvitseekin meidän apuamme nukahtaakseen uudestaan. Toki uskon, että tuo heräileminen varmaan iän myötä harvenee, tai niin kai yleensä tapahtuu jossakin vaiheessa ;)
Joka tapauksessa siis yhteenvetona, ett unikoulu vähensi yösyömiset vain yhteen kertaan per yö (yleensä), mikä on tosi hieno juttu. Lisäksi eka unipätkä on pidentynyt unikoulun aloituksen jälkeen niin että se kuluneen viikon aikana on keskimäärin ollut yli 3,5 tuntia. Samalla päiväunien kesto on lyhentynyt niin, että aamupäivällä poika nukkuu noin 1,5 tuntia, alkuiltapäivästä ehkä tunnin ja mikäli toiset päikkärit eivät siirry kovin myöhäiseksi, niin saattaa nukkua alkuillasta vielä noin tunnin. Yöunille mennään tavallisesti yhdeksän aikoihin, ja (mistä olen kovin tyytyväinen) poika nukahtaa iltarutiinien jälkeen ihan itsekseen, kuten on aina tähän saakka tehnytkin. Eli meidän ei tarvitse millään lailla "nukuttaa", vaan lauletaan sylissä iltalaulu, sitten laitetaan poika omaan sänkyynsä, tutti suuhun ja unipupu kainaloon :)
Hyvä, että edistystä on tapahtunut! Meillä vauva oppi noin 8kk iässä itse poimimaan tippuneen tutin pimeässä takaisin suuhunsa eli ei tarvinnut kuin ripotella sänkyyn useita tutteja, niin että aina joku oli käden ulottuvilla. Eli, tutinkin kanssa voi pian helpottaa!:)
VastaaPoistaMinusta tuo yösyöttökin on vähän turhaan demonisoitu asia. Nyt 9kk vanha tyttömme on nukkunut jo muutamia kokonaisia öitä ilman mitään unikouluja eli ei selvästikään enää tarvitsisi maitoa yöllä. Kuitenkin, imetän häntä useimpina öinä 1-2 kertaa, koska se vain on niin helppo tapa saada kitinä rauhoittumaan hetkessä ja unettaa myös minua. Uskon, että olisin tuhannesti väsyneempi ilman yöimetyksiä, jos siis pitäisi heröillä silittämään ja tasoittamaan. Toki asia on eri, jos vauva herää hyvin tiheästi rintaa vaatimaan!
Joo, sentään jotain edistystä :) Oppisipa meidänkin poika mahdollisimman pian laittamaan tutin takaisin suuhun itse! Siitä olisi kyllä tosi paljon apua :) Luulen, että jos en olisi palaamassa pian töihin, ei tällä kaikella olisi niin kiire, mutta nyt olisi kiva päästä mahdollisimman kokonaisiin öihin ennen huhtikuuta. Mutta meillä kyllä selvästi useimmat herätykset eivät ole nälkää, ja yleensä hoituvat ihan minuutissa kun laitetaan vain tutti takaisin suuhun :)
PoistaItse kysyin 6 kk neuvolassa terkalta lupaa unikouluun ja hän heti kielsi jyrkästi. Sanoi, että näin pienelle rinta on myös kaikkea muutakin kuin ruokaa ja että sitä ei tule nyt rajoittaa. kun kerroin että yölläkin vauvan imevän vähintään 2 h välein niin terkka sanoi että nii-in vauva ei vielä nuku kuin aikuinen enkä saa sellaista häneltö vielä olettaakaan.
VastaaPoistaEn nyt sit uskaltanu mitään unikoulua pitää kun kuitenkin haluaisin olla hyvä, turvallinen ja rakastava äiti :(
Aika erilaisia ohjeita neuvoloista annetaan. Meillä nimenomaan terkka suositteli unikoulua, ja antoi infolehtisenkin, joka käsittääkseni jaetaan meidän paikkakunnalla kaikille puolivuotisneuvolassa! Kyllä päivän aikana annettu läheisyys ja turva on ihan riittävää tämän ikäiselle, jotta pystyisi yöllä rauhoittumaan, niin olen kuullut :) Ja unikoulun tarkoitushan on auttaa vauvaa ymmärtämään, että hän on yölläkin ihan turvassa, vaikka vanhempi ei olekaan vieressä, kun välillä havahtuu. Esimerkiksi tuon tassukoulun idea onkin, että vauvaa ei jätetä yksin huutamaan, vaan opetetaan vähitellen rauhoittumaan itsekseen. Et ole mitenkään huonompi tai vähemmän rakastava äiti, vaikka unikoulun toteuttaisitkin. Ja jaksat varmaan olla paremmin läsnä lapsellesi päiväsaikaan, jos olet itse nukkunut enemmän!
Poista