Eilen tuli täyteen puoli vuotta vanhemmuutta. Samalla loputtoman pitkä ja todella lyhyt aika. Pystyn edelleen hyvin muistamaan, miltä tuntui kun ei ollut lasta, mutta tuntuu myös kuin poika olisi ollut osa elämäämme jo hyvin kauan.
Ajan kuluminen, tai ehkä enemmäkin se seikka, että lapset kasvavat nopeasti, tulee selvästi esiin valokuvia katsellessa. Onko kyseessä todella sama pieni poika?!? Mikä valtava muutos avuttomasta vastasyntyneestä nykyiseen vauvaamme, joka uhkaavasti jo alkaa muistuttaa taaperoa. Ilman valokuvia olisi vaikea tajuta, miten nopeasti poika on kasvanut. Tai no, välillä hipelöin niitä 50-senttisiä kauan sitten pieniksi jääneitä vaatteita, jotka alkuaikoina roikkuivat väljinä pojan päällä. Tällä hetkellä suurin osa vaatteista alkaa olla 68-senttisiä. Vaatekokojen vaihtuminen ja sylituntuma toki myös kertovat siitä, että kasvua on tapahtunut :)
Kuusikuukautisneuvolassa eilen odotti vastaanottohuoneessa jumppamatto, jolla sitten testailtiin kaikenlaista. Osasin kyllä odottaa keskustelua fysioterapialähetteestä, koska vaikka poika kääntyi selältä vatsalleen (taisi olla vahingossa) pari viikkoa sitten, ei sitä sen jälkeen olekaan enää tapahtunut. Kyljillään poika kyllä viihtyy, ja selällään ehkä turhankin hyvin. Nykyisin myös vatsallaan on ihan kiva olla, käsiä ja jalkoja nostellaan ylös, tavoitellaan leluja ja punnerretaan hieman ylös suorin käsivarsin. Istuminenkin onnistuu jo tosi vähällä tuella.
Neuvolantäti sanoi, että jos en välttämättä halua fysioterapialähetettä heti, niin voimme hyvin vain treenailla kotona, ja jos tuntuu siltä että haluammekin fysioterapiaan, niin voin soittaa ja saamme lähetteen. Ei se kääntyminen nimittäin kovin paljosta ole kiinni. Enemmänkin pojalle pitää vain näyttää niitä liikeratoja ja muistuttaa, että näinkin voi tehdä. Jo tänään itsenäinen kääntyminen on mielestäni ollut paljon lähempänä, joten eiköhän tämä tästä :) Olen jo kauan sitten todennut, että vertailu esimerkiksi pojan serkkuun (kääntyi vatsalleen jo alle kolmikuisena ja oli muutenkin motorisesti nopea kehittymään ensimmäisinä kuukausinaan) ei kannata :D
Painoa oli kuukauden aikana tullut lisää 700 g (6370 g -> 7070 g) ja pituutta vajaa sentti (nyt 65,5 cm). Nythän meillä menee jo aika paljon kiinteitä, aamuisin ja iltaisin 1-1,5 desiä puuroa + hedelmäsose ja päivän aikana yleensä lounas, välipala ja päivällinen. Lounaalla ja päivällisellä olemme tavanneet antaa kaupan lihaa tai kalaa sisältävää purkkiruokaa sekoitettuna omiin vihannessoseisiin (kokonaisuudessaan noin desi per ateria). Välipalaksi yleensä hedelmäsosetta. Näiden lisäksi pari kertaa päivän aikana sormiruokaa, esim. maissinaksuja, avokadoa tai banaania. Tuo sorimruokailu nyt on vielä sellaista harjoittelua ensimmäkseen, mutta maissinaksut menevät kyllä jo hyvin suuhunkin asti :) Eilen annoin pojalle ensimmäisen kerran nokkamukista vettä. Poika tajusi jo aika hyvin, mitä niillä kahvoilla kuuluu tehdä, mutta taisi hämmentyä siitä, että juotavaa tuli suuhun ihan itsestään :) Edelleen myös aina imetän ennen jokaista kiinteää ateriaa ja muutenkin tarpeen vaatiessa, toki imetyskerrat ovat (onneksi) harventuneet.
Tällaista meille kuuluu tällä hetkellä. Jottei tekstistä taas tulisi mitään maratonia, niin kerron unikoulukokemuksistamme vasta seuraavassa postauksessa :)
Meillä meni melkein kuukausi ennen kuin kääntyi toisen kerran selältä vatsalleen. Ensimmäisen kerran kääntyi kolmikuisena, mutta pamautti naamansa lattiaan kääntymisen jälkeen ja pelästyi kovasti. Vaikka kuinka houkuttelin, niin ei suostunut. Ihan ymmärrettävää. :) Sitten kun lopulta uskaltautui, niin kääntyi kaiken aikaa.
VastaaPoistaMeillä siirryttiin käyttämään puolivuotiaana 80 cm vaatteita. Toki myös osa 74 cm vaatteista mahtui vielä. :)
No voi pientä :( Meillä ei niinkään huonoja kokemuksia taida olla kääntymättömyyden taustalla, vaan ihan laiskuus ;) Itse olen ostanut noita 80 cm vaatteita muutaman uutena tai kirpparilta ilman mitään selvää käsitystä siitä, koska ne voisivat olla sopivia. Mutta nyt kun käyristä tarkistin, niin joskus päälle 1,5-vuotiaana poika saattaisi olla 80 cm pitkä, jos sama tahti jatkuu :)
PoistaEi hätää, ei täälläkään olla nopeita liikkumaan! Poika oppi kääntymään selältä vatsalleen kaksi viikkoa ennen 6kk neuvolaa ja kääntyili n. 3 viikkoa aktiivisesti (ei siltikään mitenkään koko aikaa mutta useita kertoja päivässä). Sitten tuli flunssa ja nyt ei olla viikkoon käännytty ollenkaan. En ole ollut kamalan huolissani tästä, ehtiihän sitä vielä liikkeelle lähteä mutta olen samaa mieltä siitä, että vertailu toisiin vaivoihin ei kannata. :)
VastaaPoistaMeillä menee myös 5 ateriaa päivässä ja unikoulun myötä on päästy yösyömisestä kokonaan eroon, samoin yöheräämisessä on päästy 0-1 heräämiseen. Onpa ihanaa kun itsellä ei ole enää koko aikaa silmät ristissä.
Ai niin ja hyvin on tullut teidän vauvalle nyt painoa! Pojat ei ole enää edes niin erikokoisia, meidän poitsu painoi 6kk neuvolassa 7700g ja oli 68cm pitkä, vaatteista käytetään pääasiassa 74-senttisiä, muutamat 68-senttisetkin vielä menee.
Aika kuluu niin nopeasti, missä meidän pikkuvauvat on??
Kiva kuulla ettei muillakaan olla kehitytty mitään ennätysvauhteja :) Eilen, kun olimme vähän harjoitelleet, niin poika sitten kääntyikin ihan itse toisen kerran elämässään :D Senkin jälkeen sellaisia melkein itse-kääntymisiä on ollut useita, joten eiköhän tämä tästä!
PoistaJoo, ehkä tuo kokoero tasoittuu hieman näin vanhimmiten ;) Olisin kyllä hämmästynyt, jos tällä syömisellä ei olisi tullut hyvin painonlisäystä!
Kuulostaa ihanalta nuo teidän yöt! Aika hyvin meilläkin jo nukutaan (välillä), ja ainakin yösyömiset ovat vähentyneet tosi paljon :)