Edellisestä postauksesta on jo kaksi viikkoa. En todellakaan tiedä, mihin tämä aika oikein rientää :) Välillä toivoisin, että minulla olisi pojan kanssa kotona tosi tylsää, että aika kuluisi hitaammin. No, ei vissiin ole tylsää :) Sosiaalista elämää on ollut niin riittämiin, että välillä kaipaan ihan rauhallisia kotipäiviä ilmaan mitään ylimääräisiä ihmiskontakteja tai menoja. Pojan päiväunien aikaan en ole vielä kertaakaan itse nukkunut, kun on niin paljon kaikenlaista kivaa puuhasteltavaa, luettavaa ja kotitäiden tekemistä.
Sunnuntaina poika täytti kolme kuukautta, ja eilen kävimme neuvolassa. Pituutta oli tullut hyvin lisää 55,3 cm -> 59,5 cm eli 4,2 cm. SD-käyrä pomppasi -2,3:sta -1,6:teen. Painoa sen sijaan ei ollut tullut lisää kuin tasan puoli kiloa, mikä ei ilmeisesti ole aivan riittävästi. Neuvolantädin mukaan tässä iässä painoa pitäisi tulla lisää 160 g viikossa, joka tekisi kuukaudessa reilu 700 g. Paino oli 5280 g.
Eli, yllätys, yllätys, edessä on parin viikon päästä taas PAINOKONTROLLI. Luulin jo, että olimme päässeet niistä lopullisesti eroon. Aloin taas tarkkailemaan pojan syömistä ihan eri tavalla kuin ennen. Näyttääkö siltä, että maitoa tulee, nieleekö poika kunnolla, tuleeko tyytyväiseksi. Kovin suuresti en ole huolissani. Lapsi on kuitekin enimmäkseen tyytyväinen ja muutenkin terveen oloinen. Ja neuvolantäti yhtyi arveluihini, että nopean pituuskasvun vuoksi paino ei ole ehtinyt ihan mukaan.
Kaikki muut asiat painoa lukuunottamatta olivat kyllä kunnossa. Neuvolantäti kehui jänteväksi ja hyvin kontaktia ottavaksi. Päätään poika kannattelee vatsallaan ollessaan jo tosi hyvin ja pidempiäkin aikoja. Käsistä ylös nostettaessa pää seuraa myös jo hyvin mukana. Kädet ovat alkaneet olemaan paljon enemmän auki eivätkä koko ajan nyrkissä. Esineisiin poika ei vielä tartu, mutta kädet tulevat kyllä nopeasti keskiviivaan, kun eteen laitta jotain kiinnostavaa. Muutaman kerran poika on ilmeisesti vahingossa onnistunut tarttumaan esimerkiksi pehmokirjaan. Omat kädet kyllä tarttuvat toisiinsa hanakasti :)
Tällä neuvolakäynnillä annettiin myös lisää rokotuksia. Toinen rota-annos suun kautta ja lisäksi pneumokokki sekä yhdistelmärokote kaikenlaista (polio, jäykkäkouristus, hinkuyskä, kurkkumätä ja B-hemofilus) piikkeinä. Tuntui pahalta kun lasta pistettiin. Tuntui melkein kuin olisin itse saamassa rokotusta. Ihan hyvin se kuitenkin meni. Iltapäivällä ja illalla annoin Panadolia ja tänään aamulla vielä yhden annoksen. Kuumetta ei poika ainakaan saanut, mutta pienet reidet lienevät hieman arat. Itse kävin neuvolan jälkeen hakemassa itselleni influenssa-rokotteen töistä. Poika on vielä niin pieni, ettei sitä voida hänelle vielä antaa, mutta meidän vanhempien rokotushan suojaa samalla myös poikaa.
Paljon teillä poika painaa? Meilläkin on ollut kuukausia et pituutta tulee reippaasti, mut painoa vähemmän.
VastaaPoistaAi katsos, en huomannutkaan laittaa varsinaista lukemaa, lisäänpä tuonne tekstiin! 5280 g painoi. Vaikkei noita mittauksia meillä vielä ole niin montaa, niin tuntuu että melkein joka kerralla toinen lukema on tullut hyvin ylös, ja toinen laahaa perässä :)
PoistaEi kannata stressata tuota painoasiaa, vaikka tiedän, ettei se ole helppoa. Meitä juoksutettiin alkukuukausina neuvolan lisäksi vauvapolilla, ravintoterapeutilla ja puheterapeutilla sen takia, kun paino ei noussut käyrien mukaan, mutta kyllä tuo elossa vielä on! :D Painoa oli 3-vuotisneuvolassa 13,5 kg ja pituudessa ollaan nyt jopa himpun verran plussalla (alimmillaan ollut -2.5 SD käyrän luokkaa ihan ekoina kuukausina), eli hoikka on, mutta kyllä nykyään (lasten) ylipaino on huomattavasti suurempi ongelma länsimaissa kuin alipaino. Ja sekin kannattaa muistaa, että alipaino ja aliravitsemus ovat kaksi eri asiaa, kuten vauvapolin lääkäri viisaasti totesi, kun testien mukaan lapsen ravitsemustaso ja ravinnon imeytyminen olivat huippuluokkaa. Sehän se onkin ihmeellistä että vauvojen läskimakkaroita ja lihavuutta suorastaan ihannoidaan, mutta aikuisella ne ovat valtakunnan vihollinen numero yksi.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi :) Jotkut lapset vain ovat hoikempia. Tietysti hyvä että seurataan ja mahdollisesti tutkitaan, kun joskus harvoin voi huonomman kasvun taustalta löytyäkin jokin tauti. Mutta täysin terveiden lasten vanhemmille tuo vastaanotoilla ravaaminen kyllä tuottaa turhaa stressiä. Meidän suvussa lapset ovat järjestään olleet pienikokoisia ja hoikkia, mutta ihan kaiken kokoisia aikuisia meistäkin on tullut ;)
PoistaNo eipä niitä "läskimakkaroita" niin ihailla vaan isomman vauvan äitinä kuulee mutinaa vauvan koosta yhtälailla. Rintaruokittua on paha laihiksellekaan pistää.. Oli vauva kovin pieni tai kovin iso niin minusta ei tarvi negatiivisesti kommentoida. Ainahan se aiheuttaa huolta jos vauva poikkeaa keskikäyrältä suuntaan tai toiseen, mutta useimmiten ei taustalla ole sen ihmeempää. Mutta en lähtisi pienen tai ison vauvan äitinä parantamaan oloa sillä että morkkaa toisen ääntään vauvoja läskiksi tai ruipeloiksie
PoistaMeillä kummallakaan pojalla ei päänympärys kasvanut "riittävästi". Esikoisen aikaan olin kauhuissani, kun käytiin koko ajan kontrolleissa. Nyt kuopuksen kohdalla ajattelin että joko taas... :( Esikoisella aukileet oli hyvin kiinteät jo alle vuoden vanhana, mutta nyt terkkari sanoi että kuopuksella tuntuu paljon paremmin kuin esikoisella aikanaan. Muuten ovat molemmat olleet isoja ja painavia poikia, mutta päänympärys ei ole mennyt samoilla käyrillä.
VastaaPoistaMeillä taas raskausaikana aina ultrissa pää oli isompi suhteessa muihin mittoihin (ja huolestuin tietysti...), kuten myös syntyessä. Syntymän jälkeen päänympärys onkin ainut mitta, joka on jotenkuten pysynyt omalla käyrällään... Pään muotokin voi vaikuttaa kai aika paljon, ja eihän kukaan ole täysin "standardin" mukainen :)
PoistaMielenkiintoista lukea näitä neuvolakuulumisiakin, kun me tullaan noin kuukauden teidän perässä. :)
VastaaPoista