Vuoto alkoi eilen. Ei se kovasti jaksanut surettaa tai hämmästyttää. Olinkin ajatellut, että vuoto saattaisi alkaa jo eilen, koska ovis oletettavasti oli hieman tavallista aikaisemmin. Tuntuu, että todellinen elämäni junnaa paikoillaan, kun suunniteltu elämäni karkaa aina vain kauemmaksi jossakin rinnakkaisessa todellisuudessa. Tänään se ei niin haittaa, koska olen tyytyväinen elämääni juuri nyt, enkä oikein osaa tällä hetkellä ajatella kovin pitkälle tulevaisuuteen. Tiedän, että meidän on tehtävä jatkossa paljon isoja päätöksiä, mutta vielä ei ole niiden aika. Yksi asia kerrallaan. Tällä hetkellä ensimmäinen etappi on se lapsettomuuspoliklinikkakäynti. Siihen on enää kaksi viikkoa. Jännittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti