tiistai 10. toukokuuta 2016

Kuulumisia rv 27

Oho, onpas aikaa taas kulunut. Saksan matka meni kaikilta muilta osin hyvin, mutta viimeisenä päivänä iski flunssa, joka on ainakin tähän päivään saakka vain pahentunut, joten jäin töistäkin kotiin. Ensin oli vain kurkkukipu, sitten kurkkukipu ja yskä ja nyt lisäksi vielä nuha :( Kuumetta ei onneksi ole ollut, mutta olo on kyllä ihan tarpeeksi huono ilmankin. Nukkuminen on hankalaa yskimisen vuoksi, ja muutenkin alkaa olla vähän vaikeaa löytää mukavaa nukkumisasentoa. Olen parhaani mukaan yrittänyt ajatella, ettei tavallisesta flunssasta ole vauvalle mitään haittaa (kuten ei pitäisikään).

Koko matkan aikana tuli vain pari sellaista tilannetta, jolloin mietin että vauva saisi potkia hieman lisää, jotta tietäisin kaiken olevan kunnossa, mutta muuten poika on ollut tosi aktiivinen :) Päivisin vaellusretkien aikana oli aina rauhallisempaa, kuten nyt yleensäkin liikkuessa, mutta iltaisin ja öisin alkoi aina kova jumppaaminen :) Mietin tosissani että olisin ottanut dopplerin mukaan matkalle, mutta sitten vain jätin sen kylmästi kotiin. Onneksi sitä ei tarvittu.

Tänään on rv 27+1. Tällä hetkellä viikot tuntuvat vaihtuvan hurjaa vauhtia, kun taas alkuraskaudessa ne suorastaan matelivat eteenpäin. Välillä tuntuu siltä, että henkinen valmistautuminen vanhemmuuteen olisi jo ihan hyvällä mallilla, mutta toisaalta melkein päivittäin tulee sellaisia hetkiä, jolloin edelleenkin hämmästelen sitä, että ylipäänsä olen raskaana! Joten se siitä valmistautumisesta...

Tarkastelin vauvaa eilen töissä ultralla. Pää oli alaspäin, kuten potkujen perusteella epäilinkin. En tosin tiedä, missä vaiheessa vauvat yleensä jäävät (toivottavasti) tuohon asentoon? Kyllä kai vatsassa vielä on tilaa kääntyäkin? Vauva on jo sen kokoinen, että omatoiminen ultraaminen alkaa olla vaikeaa, kun koko vauva ei enää mahdukaan ultraruudulle ;) Silloin on paljon hankalampi sanoa, mikä ruuminosa mikäkin on.

Vajaan viikon päästä on aika äitiyspolille. Odotan jo sitä, että joku asiansa osaava taas tarkastelee vauvaa. Ei niin että olisin mistään erityisen huolissani, mutta en tietenkään sano ei ylimääräisille ultrille, varsinkaan kun terveydetilani ei pitäisi mitenkään uhata vauvan hyvinvointia.

Meillä alkaa olla jo aika paljon vauvan tarvikkeita hankittuna. Ensimmäisen hankinnan, eli vaunujen jälkeen (juu, outo järjestys) olemme ostaneet myös turvakaukalon. Vaatteita on jo aika paljon, enimmäkseen kirpparilta. Uusia emme ole itse ostaneet ollenkaan, vaan kaikki uudet vaatteet ovat tulevien isoäitien hankintoja ;) Kirpparilta ostimme myös lähes uudenveroisen leikkimaton, jonka kaikki osat sain hyvin pestyä. Siskontytön vuoksi meiltä löytyy kotoa jo valmiiksi myös mm. syöttötuoli ja potta. Miehen tädiltä saimme lähes käyttämättömän matkasängyn. Siskolta olen saanut rintapumpun, maidonkerääjät, ison pinon harsoja, ylijääneen laatikollisen liivinsuojuksia ym. Miehen kotoa löytyi paljon hyväkuntoisia lakanoita vauvalle.

Mitään kunnon inventaariota en ole tarvikkeista vielä tehnyt, mutta yllättävästi niitä vain on siunaantunut, vaikka emme ole vielä kovin paljon aktiivisesti mitään hankkineetkaan. Äitiyspakkauksen tilasin reilu kaksi viikkoa sitten, joten sitä odottelen jo innokkaasti :) Ensi viikolla ajattelimme käydä Ikeassa, josta on tarkoitus ostaa ainakin pinnasänky, muovisia astioita ja aterimia ym.

2 kommenttia:

  1. Kunnon flunssassa ollaan täälläkin, tänään rv 29+0. Viikon oon jo melkein niistänyt ja töistäkin olen ollut jo pari päivää poissa. :( Tänään tuli poskiontelotulehdustuomio, joten nyt päälle vielä antibiootit. Kamalaahan se on kun ei saa nukuttua, yskittää ja helle tekee olon tosi tuskaiseksi mutta yritän ajatella, että kaikki on hyvin kun poika myllää kohdussa ihan normaaliin malliin. Ahdistaa tietysti tuo lääkkeiden syönti...

    Tsemppiä siis myös sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, vielä poskiontelotulehduskin :( Mutta ihan turvallisia ne antibiootit ovat, jos tarvitsee niin sitten tarvitsee :) Paranemisia sinne!

      Ennen tätä flunssaaa en mielestäni ole valittanut vaivoja i miehelle (kovinkaan) paljon, mutta nyt meni lopullisesti ne aiemmat "sitten kun vihdoin tulen raskaaksi, en valita mistään"-lupaukset roskikseen. En vaihtaisi tätä missään nimessä raskaana olemattomuuteen, mutta täytyy myöntää, että olo on ollut ajoittain ihan perseestä.

      Mutta kunhan vauva vain voi hyvin, tästäkin selviää ;) Meidän pojat <3

      Poista