Anteeksi pitkä blogihiljaisuus! Aikani ja ajatukseni vain ovat kuluneet ihan muihin asioihin kuin bloggailuun :) Poika lähenee jo viiden kuukauden ikää, ja tuntuu edelleen päivä päivältä tulevan meille yhä rakkaammaksi. Yöllä imetysten päätteeksi on ihanaa pitää hetki nukkuvaa lasta sylissä niin että poskemme ovat toisiaan vasten, kuunnella tuhinaa ja tuntea lämmin vauva ihan lähellä <3
Tuon edellisen postaukseni jälkeen aloitimme siis kiinteiden maistelut, ja en sitten tiedä johtuuko vain sattumasta, mutta ainakin poika alkoi heti nukkua pidempiä pätkiä. Tietysti joku tiheän imun kausikin saattoi vain loppua. Valitettavasti yöt ovat edelleen aika rikkonaisia, ja ne pidemmät unijaksot tyyliin 3,5 tuntia kerrallaan, ajoittuvat harvoin yöhön, vaan päivään.
Tällä hetkellä yösyöttöjä tulee aika tasaisesti 2-2,5 tunnin välein, joskus joku lyhyempi tai vähän pidempikin jakso. Joku voisi epäillä, ettei poika ole öisin välttämättä nälkäinen vaan kaipaa vain lohtua, mutta kun poika tarttuu joka kerta tissiin yhtä innokkaasti ja kertoo myös äänekkäästi kun on aika vaihtaa toiselle rinnalle. Eli ei se ole vain sitä, että imaisee pari kertaa ja nukahtaa sitten. Omasta puolestani tämä syöttötahti on vielä ihan ok, koska olen lakannut haaveilemasta kokonaisista öistä, ja menen eteenpäin sen ajatuksen voimalla, että tämä kuitenkin on väliaikaista.
Aloitan kuitenkin työt taas maaliskuun lopussa, jolloin mies jää pojan kanssa kotiin. Siihen mennessä olisi tietysti ihan kiva, jos yösyötöistä olisi päästy eroon. Onko turhan optimistinen suunnitelma? :) Muutenkin olen miettinyt, että miten imetyksen käy sitten, kun olen päivät poissa kotoa. Kaipaisin mielellään kokemuksia, jos muilla on lapsi jäänyt saman ikäisenä isän kanssa kotiin tai laitettu päivähoitoon. Pärjääkö lapsi päivän ajan ilman äidinmaitoa? Voiko tuon ikäiselle antaa vettä janojuomaksi vai pitääkö alkaa pumppaamaan pakkaseen/antaa korviketta? Jotain vinkkejä yösyötöistä vieroittamiseen? Tuossa iässä lapsen kai pitäisi pärjätä jo ilman yösyömisiä?
Sitten vähän kiinteiden aloituksesta :) Aloitimme maistelut heti kun poika täytti 4 kuukautta, ja tällä hetkellä annamme soseita yleensä kaksi kertaa päivässä imetyksen jälkeen, esim. bataattia tai peruna-porkkanaa noin kahden jääpalan verran kerrallaan. "Jälkiruoaksi" vähän hedelmäsosetta, jotka ovat olleet todella suosittuja :) Poika söisi varmaan koko purkillisen, jos antaisin. Nuo vihannessoseet olen tehnyt itse ja pakastanut kätevästi jääpalamuotteihin. Vihannessoseet maistuvat melkein yhtä hyvin kuin hedelmäsoseet. Ei ole vielä tähän mennessä vaadittu mitään 10-15 maistelukertaa. Luumusoseelle poika kyllä irvisteli muutaman kerran.
Kiinteiden aloituksen myötä kakka muuttui kiinteäksi, ja vatsa toimii ehkä viiden päivän välein, kun se aiemmin toimi monta kertaa päivässä. Toisaalta niinä päivinä, kun vatsa toimii niin tulee kyllä useita satseja. Jouluaattona kakkaa ei ollut tullut viikkoon, mutta illalla alkoi tulla pientä papanaa ja sitten joulupäivänä oikein kunnon lasteja muutama :D Vain yhtenä päivänä poika todennäköisesti huusi vatsaansa, mutta muuten harventunut vatsan toiminta ei ole vaikuttanut pojan vointiin mitenkään. Muutenkin on mielestäni ollut tyytyväisempi sen jälkeen kun alkoi saamaan kiinteitä, vaikka määrät edelleenkin ovat pieniä.
Jännä nähdä, miten poika on kasvanut viimeisten viikkojen aikana. Viisikuukautisneuvola on vajaan parin viikon päästä.
Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille oikein onnellista uutta vuotta. Teille edelleen tahattomasti lapsettomille toivon, että vuosi 2017 toisi tullessaan plussatestejä ja vauvoja :)
Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoille oikein onnellista uutta vuotta. Teille edelleen tahattomasti lapsettomille toivon, että vuosi 2017 toisi tullessaan plussatestejä ja vauvoja :)
Mulla paloi kiinni yöhelvettiin, kun vauva oli jotain 7 kuukauden tienoilla ja sitten kerrasta vaan lopetettiin yösyömiset. Meni pari-kolme yötä, niin sen jälkeen on aika lailla yöt läpeensä nukuttu. Voi onnea! Nyt lapsi on ollut kipeä, niin muistuu taas mieleen se kauhu mitä alkukesä oli.
VastaaPoistaSiitä meni noin kolme kuukautta, kun imetys loppui kokonaan, ja sen jälkeen annoin korviketta 5x päivässä aina ruokailun yhteydessä. Oli kyllä pyhä tarkoitus imettää vuoden ikään asti eikä koskeakaan korvikkeisiin, mutta vauvaa ei vaan enää sitten imeminen kiinnostanut. Eikä ollut mitään toivoa enää saada pumpattua sellaisia määriä.
Pääsisipä yöimetyksistä noin helposti! :) Meidän kohdalla pitää varmaan vähän katsoa, että miten poika kasvaa ja muuta, kun tällä hetkellä tuntuu kyllä että ehdottomasti vielä tarvitsee noita yöruokailujaan, onhan hän kuitenkin niin pieni vielä :) (ja kasvu jatkuvasti hieman alakanttiin) Mutta toivon, että tilanne ehtii tässä parin kuukauden aikana muuttua niin, että yösyömisistä olisi mahdollista päästä eroon.
PoistaKiva kuulla, ettei soseiden aloitus vaivannut pikkumiehen vatsaa sen enempää. Meillä alkaa kiinteiden aika olla pian käsillä ja toki jännittää meneekö huutamiseksi.
VastaaPoistaIhanaa alkanutta vuotta teidän perheelle! :)
Jos itselläni vatsan toiminta harvenisi tällä tavalla kertaheitolla, olisi varmasti vähän tukalat oltavat :D Mutta onneksi poikaa ei näytä se häiritsevän.
PoistaPalasin töihin kun kuopus oli 7 kuukautta ja silloin oli tarkoitus myös lopettaa yösyötöt. Noh, poika päätti toisin ja aloittikin tankkaamaan maitoa ja ennen kaikkea läheisyyttä yöllä. Olin täysin elävä kuollut seuraavat viisi kuukautta. Poika päätti lopettaa meidän imetystaipaleen vuoden ikäisenä ja siihen loppui sitten myös se yösyönti.
VastaaPoistaToivottavasti teillä sujuu paremmin. Tosin meillä on ollut vatsaongelmaa koko ajan, ja edelleen öistä tulee rikkonaisia jos pojalla vatsa vaivaa tai on muuten kipeä. On kohta kaksi.
Kiva kuulla että teillä kiinteiden aloitus on sujunut, Me jouduttiin aloittamaan luumun maistelu jo superaikaisin alle kolmikuisena vatsavaivojen takia. Teillä kuitenkin vatsan toimintakin kuulostaa ihan hyvältä. Jos vatsa kovin alkaa vaivaamaan, luumua ja pikkuhuikkia vettä kannattaa antaa.
Kiitos kommentistasi! Mahtoi olla rankat viisi kuukautta :( Juuri tuollaista tilannetta hieman pelkäänkin, että miten jaksan töissä, jos joudun valvomaan yöllä samaan tapaan kuin ennenkin. Silloin tekisi kyllä mieli jo luovuttaa koko imetyksen suhteen, ja mies saisi antaa öisin vaikka korviketta. Mutta katsotaan. Aikahan näyttää, miten meillä käy. Kovasti olen ladannut odotuksia näihin jäljellä oleviin äitiyslomakuukausiin, että asia ehtisi jotenkin tällä välin kehittyä parempaan suuntaan.
PoistaHei, meillä minä aloitin työt kun esikoinen oli 9 kuukautta, imetin häntä aina kun olin kotona, myös öisin, koska tuntui että molemmat kaivattiin sitä läheisyyttä, ja yösyöttöjen ansiosta ei sitten annettu korviketta ollenkaan, muutaman kerran pumppasin töihin lähtiessä lounasmaidot valmiiksi ja joskus iltavuorosta tullessa pumppasin myös jos vauva oli jo nukkumassa ja itsellä sellainen olo että kannattaa kaivaa pumppu esiin. 10kk ruvettiin antamaan myös piimää kun olin poissa, siihen asti vettä/pumpattua maitoa ruuan jälkeen. Kyllä välillä öisin herääminen oli välillä rankkaa, mutta enemmän minä nautin(?!) niistä imetyksistä, oli yleensä kerran tai kaksi yössä (sivuhuomio; menin kesällä töihin, valoisat yöt jne ;)) Imetin esikoista kaikkiaan 1,5 vuotta ja yöimetykset oli kokoajan mukana, muutaman kerran yritettiin niistä pois, mutta oma tahdonvoima ei riittänyt kuitenkaan kunnon unikouluun.
VastaaPoistaOmasta mielestäni töissäkäynti ja vauva isän kanssa kotona oli aivan huippujuttu, vauva ja isä lähentyivät huimasti ja molempien vanhempien ymmärrys toista kohtaan kasvoi, että millaista se on olla kotona kokoajan arkivastuussa vs. millaista se töissäkäynti pienen vauvan vanhemmalle on.
Nyt toinen lapsemme on 10kk (ilman unikouluja käy nukkumaan klo 20 herää kerran 4-5 välillä syömään ja nukkuu 7 asti) ja 5 työpäivää takana (pidin kesä- ja talviloman vanhempainvapaan perään) ensimmäisen työpäivän jälkeen kotiinpaluu oli kamala, vauva takertui minuun, tuntui että tästäkö se kamala eroahdistus alkoi samalla kun pitäisi käydä töissä, onneksi seuraava työpäivä meni paremmin. Kuopuksella on lehmanmaitoproteiiniallergia, imetän häntä ja lisäämme korvikejauhoa puuroon, käyn nyt vain osa-aikaisesti töissä joten hän saa vettä ja smoothieta :) kun äidinmaitoa ei ole saatavilla. Parin viikon päästä on lähes vuorokauden pituinen työmatka, sitä varten yritän ehkä vähän pumpata maitoa varastoon (+pitää muistaa ottaa pumppu mukaan, ettei tule liian tukalat oltavat itselle).
Tsemppiä töihinpaluuseen, olet fiksu kun mietit asioita etukäteen! Kannattaa muistaa että muutamassa kuukaudessa teidänkin unet saattaa parantua ilman unikouluja (tai sitten ei :))
Kiitos kommentistasi! Ehkä minäkin saattaisin jopa nauttia yöimetyksistä vaikka käynkin töissä, jos niitä olisi vaikka vain yksi. Kun en vielä ole sellaista luksusta kuin yhden imetyksen yötä kokenut :D Unikoulu on meillä suunnitelmissa kyllä, toki vaatii hieman panostusta mutta ajattelisin että sitä voisi harkita sitten kun puoli vuotta ikää tulee täyteen. Mieskin pitää saada motivoitua, kun muutama yö voi mennä valvoessa ;) Toinen vaihtoehto voisi olla, että mies antaisi pumpattua maitoa öisin että minä saisin nukkua, mutta siinä on se ongelma, että en ole koskaan saanut pumppaamalla mitään kovin suuria määriä. Ja jos ei ole ihan PAKKO, en millään raaskisi antaa korviketta. Hieman jännään juuri tuota, että miten poika suhtautuu siihen, etten olekaan enää päivisin kotona. Toisaalta mies on koko ajan hoitanut lasta ihan samalla lailla kuin minäkin, ja ollut pojan kanssa kahdestaan jo vaikka kuinka monta kertaa ja suurimmaksi osaksi on mennyt hyvin. Tietysti se tissillä rauhoittamisen mahdollisuus puutuu, mitä mies tässä yhtenä päivänä harmittelikin vähän kateellisena :)
Poista