Yllätys

Lauantaina minut yllätettiin täydellisesti: ystäväni olivat järjestäneet vauvakutsut! Siskoni, mieheni ja äitini olivat juonessa mukana, ja ihmettelen todella, että varsinkin kaksi viimeksi mainittua pystyivät pitämään salaisuuden ;) Oli kaikkea hyvää syötävää, mm. ihana mahan muotoinen kakku, ja minä ja vauva saimme kaikkia hienoja lahjoja, mm. tosi hienon vaippakakun. Ihan kyyneliin liikutuin, kun olin niin onnellinen että minulla on tällaisia ystäviä <3

Tänään alkoi jo 34. raskausviikko. Eilen illalla itkin miehelle sitä, että niin monet asiat muuttuvat. Töistä poisjääminen jännittää, ja tuntuu, että aika vain kiitää eteenpäin enkä ole vielä yhtään valmis äidiksi. Moni käytännön asiakin odottaa tekemistä. Haluaisin vain nauttia tästä ihanasta ajasta, kun vauva on pian tällä ja kesä on kauneimmillaan, mutta mieli on levoton.

Tällä viikolla pojan pitäisi olla jo yli kahden kilon painoinen. On hassu ajatus, että vauva on jo niin iso, kun painoin itse syntyessäni juuri ja juuri kaksi kiloa. Viikkoja ja pituutta oli kyllä hieman enemmän, mutta taisin olla aika riuku :) 

Odotan jo innokkaasti juhannuksen jälkeistä äitiyspolikäyntiä, kun taas ultrataan. Pian on myös aika jättää Primaspan pois lääkityksestä, nimittäin hyvissä ajoin synnytystä ajatellen. SYNNYTYSTÄ. Eihän siihen ole kuin ihan hirveän vähän aikaa! Mutta voin kyllä rehellisesti sanoa, että sitä en onneksi pelkää. Niin moni muu asia on tämän raskauden aikana jo ehtinyt huolettaa, että olen oikein tyytyväinen, että synnyttäminen ei tunnu pahalta ajatukselta, ainakaan vielä...