torstai 5. helmikuuta 2015

Uuden ihmisen mahdollisuus

Jos joku olisi ennen hoitojen aloitusta tarjonnut minulle pakkaseen kuutta alkiota, olisin varmasti ollut enemmän kuin tyytyväinen. Mutta kun alkiomme todellisuudessa ovat vähän mitä sattuu. En silti ole tällä hetkellä kovin tyytymätönkään. Nyt kun punktiosta on jo puolitoista viikkoa, olo on jälleen kerran optimistinen. Meillä kuitenkin on pakkasessa monta alkiota, vaikkeivät kaikki olekaan ihan priimalaatua. Siellä on kuusi uuden ihmisen mahdollisuutta, joista mistä tahansa voi tulla meidän pieni poikamme tai tyttömme.

On ihmeellistä, miten paljon ihmisen elämästä päätetään jo hedelmöittymisen hetkellä. Ihminen on toki paljon enemmän kuin geeniensä summa, mutta perimämme asettaa meille ne rajat ja mahdollisuudet, joiden sisällä geenit ja ympäristö yhdessä tekevät meistä yksilön. Eikö olekin jännä ajatus, että näissä pakastetuissa alkiossa on jo olemassa kaikki tieto siitä ihmisestä, jollaiseksi niillä on mahdollisuus kasvaa, ja että kaikki kuusi ovat erilaisia ja ainutlaatuisia sekoituksia minun ja mieheni geeneistä? Miten toivonkaan, että yhdestä tulisi meidän ensimmäinen lapsemme.

Kp:t vierivät hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Esimieheni on jo monta kertaa kysellyt, miten hoidot edistyvät. Minua nämä utelemiset eivät häiritse lainkaan. Päinvastoin. Esimieheni on huolehtivaisuudessaan niin herttainen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti