Pieni päivitys reissusta

Lomaa jäljellä vielä pari päivää. Oikein ihanaa on ollut, säät ovat osuneet kohdilleen, ruoka on erinomaista ja erikoista ja olemme nähneet vaikka mitä kaunista. Eikä juuri riitoja, mitä nyt sellaista typerää kränää nälkäisenä tai kun rinkka on ollut liian kauan selässä ;) Päätimme jo ennen matkaa, että mitään kaloreita ei sitten lasketa, vaan jos jossain kojussa myydään jotain herkullisen näköistä niin sitä ostetaan :D

Eilen aamulla tuli eka ja toivottavasti ainut kokonaisvaltainen ahdistusolo, sellainen että heräsin liian aikaisin enkä enää pystynyt nukahtamaan. Huoli koski ehkä enemmän tulevaisuuden työasioita, mutta siinä samassa tuli myös lapsettomuus ja siihen liittyvät asiat. Juteltuani miehen kanssa ahdistus helpotti.

Parin päivä ajan olen kuitenkin haikeana katsellut pieniä lapsia, rakastavia vanhempia ja raskaana olevia naisia. Kurkkua on kuristanut ja silmäkulmissa kirvellyt. Miettinyt, että ymmärtävätkö nuo nykyiset tai tulevat vanhemmat, kuinka etuoikeutettuja he ovat?

Silti tunnen joka päivä kiitollisuutta kaikista niistä hyvistä asioista, joita minulla on elämässäni. Surullinen olen välillä päivittäin, mutta en onneton. Hyviä asioita on edelleenkin aivan liikaa.

Mahdollinen ovis käytettiin tehokkaasti, tosin en huomannut mitään oireita paitsi nyt valkovuodon "kuivahtamisen". Ovistestit jätin suosiolla kotiin. Tänään lienee kp 23. Hoitoja en ole hirveästi miettinyt, paitsi että seuraava siirtoajankohta saattaisi ikävästi sattua juuri kun on miehen siskon häät. Eihän ongelmaa muuten olisi, mutta häitä ei pidetä ihan naapurissa, eikä meidän ole mahdollista käydä Tampereella häitä edeltävänä perjantaina. Mietin siis, pitäisikö sittenkin ehdottaa seuraavaa PAS:ia lääkkeelliseen kiertoon? Minä kiertopäivänä lääkkeellisessä ne lääkkeet oikein aloitetaan? Heti kun kuukautiset alkaa, vai? Ja kuinka pitkään jatketaan? En todellakaan haluaisi heittää hukkaan seuraavaa kiertoa...