Soittelin eilen heti aamusta klinikalle Letrozolista. Tuttu hoitaja sanoi heti, että jospa nyt puhuisin lääkärin kanssa, kun hän on tuossa vapaana. Vihdoinkin suoraa kommunikaatiota ;) Selitin lääkärille, että mielestäni on aika hassua ajatella, etten ovuloisi spontaanisti. Lääkäri tarkisti tietoni, ja myönsi, että onhan se ainakin jos edellistä kiertoa katsoo. Mutta olivat kuulemma halunneet "kokeilla jotain", ja kun lääkkeellinen kierto ei ole minulle paras vaihtoehto, niin oli päädytty Letrozoliin.
Aivan hyvinhän ovulaatiossani voi ollakin jotain pientä häikkää, koska yleensä se tulee aika myöhään, vaikka follikkelit kasvavatkin hyvin. Tästä syystä siis Letrozol. Eikä siinä mitään. Olen valmis tekemään (melkein) mitä tahansa, jotta raskaus alkaisi. Yhden ylimääräisen pillerin popsiminen muutamana päivänä on pikku juttu. Eihän minua se itse lääkkeen syöminen aluksikaan mietityttänyt, vaan syy sen käyttöön. Mutta sain kaipaamani vastauksen ja olen tyytyväinen.
Tai no, en TÄYSIN tyytyväinen. Puhuessani lääkärin kanssa hän sanoi parikin kertaa jotain siihen tyyliin että "nämä asiathan sinä tunnetkin varmaan itse paremmin", mm. kun mietimme mahdollista Klexanen tarvetta raskauden aikana. Murr. En halua kuulla tuollaista, vaikka se ehkä olisikin totta. Monista asioista on helpompi keskustella kun olen itsekin lääkäri, mutta lapsettomuushoidoissa haluan olla potilas enkä lääkäri. Mutta pikku juttuhan tämäkin. Hieman vain ärsytti.
Yllättävän nopeasti päivät taas kuluvat. Nyt jo kp 9! En ajatellut tikuttaa ovista matkalla, mutta tietysti hyödynämme tämänkin kierron. Eihän sitä koskaan tiedä :) Kun olen luomusti raskautunut aikaisemminkin. Vielä on kaikenlaista puuhaa ennen kuin lähdemme sunnuntaina ajamaan Helsinkiin. Olen tämän päivän päivystysvapaalla, ja senhän sopii oikein hyvin.
Hyvä, että sait syyn selville! :)
VastaaPoistaMe kun ollaan miehen kanssa kumpikin hoitajia niin usein meidän lääkäri olettaa meidän tietävän lääkkeistä ja jutuista ilman, että kertoo tai selittää haittavaikutuksista tai muusta. Mies sairaanhoitajana on paljon lääkkeiden kanssa tekemisissä ja varmasti paljon niistä tietää mutta ite en todellakaan ja minähän niitä lääkkeitä käytän ! Välillä hieman ärsyttävää mutta onneks kysymällä sit saa vastauksia jos joku mietityttää :)
Jep, kysyä pitää aina. Nyt voin hyvillä mielin valmistautua reissuun :)
PoistaItse olen valitettavasti huomannut että on pakko olla itse kartalla hoidoissa ja välillä kyseenalistaakin, koska hoitokiertoja ei ehkä aina mietitä niin yksilöllisesti kuin pitäisi. Toisaalta liika sekaantuminen hoitopäätöksiin ei välttämättä paranna lopputulosta vaan voi käydä päinvastoinkin. Suo siellä jne. Ammatista on hyötyä ja haittaa, toisaalta ei tiedä toisesta erikoisalasta juuri enempää kuin valistunut maallikko, toisaalta yleisellä tasolla tietää sen verran että se tieto vaan lisää tuskaa :P Toki tiedon hankinta on helpompaa kun tietää mistä etsiä ja on lukuoikeudet artikkeleihin työnpuolesta jne.
VastaaPoistaMinusta on ihanaa, kun saan ihan luvan kanssa olla tietämättä muista erikoisaloista sen syvällisemmin ;)
PoistaNo se varmaan on parempi tapa toimia :) Mä olen niin kontrollifriikki että on pakko miettiä valmiiksi kaikki mahdolliset skenaariot ja toimintasuunnitelmat ja pohtia mistä mikäkin onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu, mutta eihän se tätä helpommaksi tee. Mies tarpoo läpi kaikki mahdolliset cochranekatsaukset yms ja siihen toimintaan meinaa jo mullakin mennä hermo :D
PoistaLapsettomuusaiheisia tieteellisiä artikkeleita en sentään ole ruvennut lukemaan, ainakaan vielä :D Olitko sinäkin siis muuten lääkäri, kun teillä on tuollaiset vapaa-ajanharrastukset? ;)
PoistaNo joo :) Sen takia varmaan koen tämän sun blogin parhaana vertaistukena ;)
Poista:)
PoistaSaako udella minkä alan lääkäri olet?
VastaaPoistaNo saat ;) Erikoistun sisätauteihin.
Poista