maanantai 13. tammikuuta 2014

Odottelua...

Miten kuukausi voikin tuntua niin pitkältä ajalta välillä? Varsinkin silloin, kun toivoo raskautta. Voin vain kuvitella, miten turhauttavaa on niillä, joiden kuukautiskierto on todella epäsäännöllinen, tai joilla kuukautiset tulevat vaikkapa kahden kuukauden välein. Tai vain pari kertaa vuodessa. Itselläni saattaisi kyllä olla sellaisessa tilanteessa vaikeuksia positiivisen asenteen ylläpitäisessä.

Tänään on kp 28. Mitään erityisiä tuntemuksia ei ole edelleenkään. Hankalaa tässä on se, että en voi olla ajattelematta sitä kiertoa, jossa raskaus syksyllä onnistui. Että miksi minulla ei ole niitä ja näitä tuntemuksia, kun silloin oli? Tiedän kyllä, että naisen eri raskaudet voivat olla keskenään kovin erilaisia, mutta eipä se juuri auta.

Kun tämä ensimmäinen on vielä niin tuoreessa muistissa, on vaikea olla vertaamatta... Silloin minulla oli tässä vaiheessa kiertoa selvästi arat nännit, nyt ei ole. Kiinnittymisen aikoihin tuli kolmena päivänä tilkka rusehtavaa vuotoa. Nyt ei ole tullut. Loppukierrosta alavatsalla oli paineen tunnetta ja pientä nippailua lähes koko ajan. Nyt ei ole, ainoastaan välillä. Silti ajattelen hetkittäin, että TIETYSTI olen raskaana! Ja petyn sitten pahasti kun niin ei olekaan.

En ole vielä päättänyt, koska aion testata. Odotanko keskiviikkoon, jolloin kuukautisten pitäisi alkaa, vai teenkö testin jo huomenna? Vai vasta torstaina, jollei vuoto ala? En millään jaksaisi odottaa esim. niin kauan että kuukautiset olisivat viikon myöhässä. En vain pystyisi pitämään näppejäni erossa testivälineistä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti