Jokin aika sitten tuntui, että seuraavaan hoitoon on älyttömän pitkä aika. Yhtäkkiä kaikki tapahtuukin hirvittävää vauhtia, niin että tuntuu kuin ajatuksetkaan eivät ehtisi mukaan.
Olin eilen ensimmäisessä follikkeliultrassa. Tilanne oli gynen mukaan aika lailla optimaalinen. Oikealla oli noin 12 follikkelia jotka olivat kooltaan 8-15 mm. Vasemmalla ehkä 8 follikkelia, samoja kokoja. Kohdun limakalvo oli noin 8 mm.
Gonal-F jatkuu annoksella 100 IU per päivä ja eilen aloitin myös Orgalutran-pistokset. Perjantaina on toinen ultraääni ja punktio sovittiin alustavasti maanantaille.
Uuden lääkkeen aloittaminen ei käynyt ilman ongelmia. Meinasin jo kehittää aikamoisen paniikin eilen, kun intensiivisen työpäivän jälkeen en muistanutkaan, että Orgalutran piti hakea apteekista. Muistin lääkkeen kotona noin klo 17, jolloin ensimmäinen ajatus oli, että haen sen päivystävästä apteekista ennen kuin menen yöksi töihin. No, soitto päivystävään apteekkiin paljasti, ettei heillä ollutkaan lääkettä varastossa! Soitin heti toiseen apteekkiin, josta onneksi löytyi KOKONAISTA 6 KAPPALETTA Orgalutran-ruiskuja. Mikä valtava määrä. Varasin heti itselleni viiden paketin, hyppäsin autoon ja ehdin sopivasti apteekkiin ennen kuin se meni kiinni klo 18.
Tämän välikohtauksen jälkeen olin todella vihainen itselleni. Miten saatoinkaan melkein pilata hoidon omalla huolimattomuudellani! Enkä muka muistanut, ettei Orgalutran ole mikään peruslääke, jota on aina varastossa... Murr. Loppu hyvin, kaikki hyvin. En nähtävästi ole vieläkään ottanut opiksi aiemmasta lääkesähläyksestä. Mutta kun aika on tosiaankin rientänyt hirvittävää vauhtia viime päivinä, enkä oikeasti ole ehtinyt edes pohtia asioita itsekseni tai tajuta kunnolla, että hoito todellakin on käynnissä!
Lueskelin läpi kirjoituksiani viime hoidosta, ja tässä mennäänkin ihan samalla aikataululla. Viimeksikin eka ultra oli maanantaina, ja yllätyksekseni ultrassa oli näyttänyt aika samalta (!). Silti muistaisin, että olin silloin paljon enemmän turvoksissa. Tällä hetkellä vatsa on vain hieman turvoksissa, ja kyllä munasarjoja silloin tällöin pistelee, mutta jos en tietäisi, että siellä jotain tapahtuu, en varmasti kiinnittäisi asiaan mitään erityistä huomioita. Onko tilanne siis mitenkään parempi kuin viimeksi, ajatellen hyperstimulaatioriskiä? Gynen mielestä on, joten luotetaan siihen.
Mieliala on hyvä. En ole mitenkään hermostunut, mitä nyt tänään aamulla meinasin räjähtää miehelle töissä ennen kotiinlähtöä. Se kyllä selittyy 45 minuutin yöunilla ja yhdellä hieman varomattomalla sanavalinnalla :)
Nuo lapsettomuuslääkkeet tuntuu olevan sellaisia, joita ei tosiaan hyllyssä ole. Opin ekasta hoidosta sen että olin aina ajoissa liikkeellä lääkkeiden kanssa. Onneksi sillä ekalla kerrallakin selvisin säikähdyksellä ja sain tarvitsemani Synarelan seuraavaksi aamuksi ja myöhästyin sumutusten aloituksesta vain tunnilla. Voisivat kyllä sairaalassa varoittaa että nuo lääkkeet eivät ole mitään perushyllytavaraa. Kun on aiemmassa elämässään aina saanut kaikki lääkkeet suoraan apteekista, niin ei voi tajuta, että ei siellä kaikkea ole. :/
VastaaPoistaSain Orgalutran-reseptin jo suunnittelukäynnillä, mutta aika vain riensi eteenpäin ja yhtäkkiä olimmekin jo keskellä hoitoja ilman että olin ehtinyt tehdä mitään tarkkoja toimintasuunnitelmia :) No, jos vielä tarvitaan lisää hoitoja niin toivon että olen silloin ottanut opikseni ;)
PoistaMinulla on edelleen uuden kierron odotus menossa, mutta taidan kyllä sännätä apteekkiin heti huomenna, jotta saan lääkkeet ihan varmasti hoitoa varten. :) Tai ainakin tilattua apteekkiin, jos tilaaminen edes on mahdollsita..? :D
VastaaPoistaTilaaminen on kyllä mahdollista ja ihan suotavaakin :) Niin olisi minukin pitänyt tehdä, olisin välttynyt turhilta paniikkituntemuksilta ;)
PoistaKävin hakemassa tilaamani lääkkeet tänään. Minulla tuo Gonal-f oli sellainen, että tuli seuraavana päivänä apteekkiin, mutta Orgalutrania löytyi apteekista. :) Uuden kierron olisi nyt syytä alkaa, koska olen nyt valmis. :D
PoistaPidän peukkuja että kierto alkaisi ihan pian :)
PoistaPelottaako sinua lopullisesti kaksin jääminen, kun hyvälaatuisista alkioista huolimatta raskaus ei alkanut ensimmäisellä hoitokierroksella? Itse elän siinä pelossa, mutta yritän myös jo ennakkoon hyväksyä sen mahdollisuuden.
VastaaPoistaVälillä kyllä pelottaa, että emme koskaan saa lapsia. Ja se että ilmenee jokin sellainen ongelma, josta emme vielä tiedä, esim että munasoluni olisivat viallisia. Yritän aktiivisesti olla ajattelematta sitä mahdollisuutta liikaa, koska pelkääminen vie kaikki voimat. Nyt yritän keskittyä vain juuri tähän hetkeen :) Aina on toivoa! Hyvilläkin alkioilla hoidon onnistuminen on silti sattumaa, ja joskus raskautuminen vain kestää kauemmin. Tsemppiä teille, toivottavasti jaksat uskoa siihen että ette jää kaksin :)
Poistahuh, muista hyvin kuinka vaikea tiettyjä hoitoihin käytettäviä lääkkeitä oli saada! Minut pelasti erään kerran paikkakuntamme naistentautien poliklinikka, josta sain puuttuvan lääkkeen. Loppuhyvin kaikki hyvin, hoitojen tuloksena on nyt hieman yli 1vuotias neiti :) Nyt olemme lähteneet hoidoissa "toiselle kierrokselle", haaveena saada pikkuiselle sisarus.
VastaaPoistaPidän niiiin kovasti peukkuja teille, ja käyn välillä kurkkimassa kuulumisia :)
-L
Kiitos! Kiva kun käyt kurkkimassa :D
PoistaMinulla kävi myös mielessä, että jos en mistään muualta saa, niin gynen päivystyksestä ehkä, mutta ei varmasti sairaalan apteekissakaan kaikkia hoidoissa käytettäviä lääkkeitä ole, jos ei niitä myös käytetä johonkin muuhun :)
Onnea toiselle kierrokselle :)