lauantai 21. marraskuuta 2015

pp1: Tästä se taas alkaa

Minun osaltani käynnistyivät nyt piinapäivät nr. 5. Mikä erottaa nämä aiemmista? Olen varmasti vähän luottavaisempi. Kun sain kyytiin kerrankin sellaisen alkion, joka oli enemmän kuin "ihan ok". Tuntuu, että tästä siirrosta voisi oikeasti tulla jotain. 

Erilaista aiempiin kertoihin on myös se, että tämä on ensimmäinen tuoresiirtoni. Arvelisin, että se saattaa vaikeuttaa mahdollisten oireiden tulkintaa. Tällä hetkellä vatsa on ihan pinkeä, kipeä ei onneksi, mutta näytän todellakin siltä, kuin olisin raskaana... Ummetus vaivaa, ja se on ehkä suurin syy turvotukseen tällä hetkellä. Kauppareissulla tuntui alavatsalla noin puolen minuutin ajan pistelyä, joka meni ohi. Munasarjat ovat edelleen hieman aran oloiset.

On huikea ajatus, että pieni alkio juuri tälläkin hetkellä saattaa olla jatkamassa kehitystään kohdussani. Että siitä voisi tulla meidän ensimmäinen lapsemme. Ehkä tänä jouluna suurin haaveemme toteutuisi. Että olisin vihdoinkin raskaana.

6 kommenttia:

  1. <3 Onnea matkaan! <3

    Me päätettiin lopettaa hoidot tähän ensimmäiseen ivf:ään. Inssit ja viisi siirtoa takana, eikä yhtään minkäänlaista kiinnittymisen yritystäkään. Valtava määrä hormoneja, joka ei voi olla hyväksi keholle. En vaan enää jaksa enkä uskalla lähteä siihen rumbaan. Ikääkin jo kohta 40.
    Kaksi todistettua kertaa olen tässä kommen vuoden aikana tullut luomusti raskaaksi (tuulimuna ja vatsaonteloraskaus), joten uskon enemmän luomumahdollisuuksiinkin kuin ivf-hoitoon. Minulla syy on siis selittämätön ja endometrioositausta. Endo ei ole oireillut moneen vuoteen enää.

    Tsemppiä kovasti teille muille kanssasisarille. Plussauutisia odotellen :)

    Itse suuntaan katseen kohti tulevaa vauvatonta elämää askel kerrallaan.

    -Hope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ja onnea teille vielä luomuyrityksiin, eihän sitä koskaan tiedä :) Ei varmasti ollut helppo päätös luopua hoidoista, mutta aina on tärkeintä kuunnella omaa vointia ja jaksamista, joten ratkaisunne on varmasti aivan oikea. Asian hyväksyminen taitaa olla jo iso askel.

      Poista
    2. Kiitos :D
      Asian hyväksyminen on ollut koko syksyn vaikein asia. Ei oikein tahdo ymmärtää eikä uskoa, mutta joskus on vaan mentävä eteenpäin ja luovuttava unelmista. Tämä matka on ollut hyvin raskas, niinkuin varmasti kaikilla muillakin, ja vie varmasti vielä aikaa selvitä tästä henkisesti.
      Päätöksen tekeminen oli loppujen lopuksi suunnattoman helpottavaa. Ei voi sanoa, että taakka harteilta olisi pudonnut, mutta hieman kevyempi se nyt on. Elämällä on toivottavasti paljon ilonaiheita ja mukavia asioita tarjottavana, täytyy vaan kääntää ajatukset niitä kohti.
      Moni asia on näiden vuosien aikana jäänyt lapsettomuuden varjoon, tämä on ollut niin valtavan hallitsevaa.
      Nyt keskityn omaan hyvinvointiini ja liikuntaan, ehkä otamme myös toisen koiran. :)
      Lapsettomuuden ajatteleminen saa minut surulliseksi ja tunnen katkeruutta, mutta samalla toivon, että katkeruus häviää ajan myötä.
      "Kohdun tyhjyys. Sen suurempaa tyhjyyttä ei ole" -Anna-Leena Härkönen

      Toivon teille kaikkea hyvää ja valtavasti onnentuulia piinapäiviin <3

      -Hope

      Poista
    3. Olen varma että elämä antaa teille vielä paljon ihania asioita! Omalla kohdallamme olen ajatellut niin, että jos lapsia sitten loppujen lopuksi ei tulekaan, niin asia oli vain tarkoitettu sillä tavalla, vaikka sitä olisikin vaikea hyväksyä. Uskon, että surusta seuraa aina myös hyviä asioita, vaikka sitä voi olla aluksi vaikea nähdä.

      Poista
  2. Hei ja onnea matkaan! Saitteko sitten lopulta pakkaseen lisää alkioita? Yksikin top kuulostaa kyllä hyvältä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ei vielä tiedetä niistä lopuista alkioista, TAYS:ista tulee postia parin viikon sisään (ellei postin lakko sotke asioita), siihen asti jännäillään!

      Poista