Munasolukeräys nro 2

Olin ajatellut päivittää blogia jo eilen, mutta olin vain niin hirveän väsynyt, että nukuin oikeastaan koko matkan Tampereelta ja sitten kotonakin suurimman osan iltaa, ennen kuin kävimme nukkumaan.

Keräys itsessään oli kokonaisuutena jopa miellyttävämpi kokemus kuin viimeksi. Puudutus ei juuri tuntunut, ja seurailmme miehen kanssa yhdessä ultraääniruudulta, kun follikkelit yksitellen tyhjennettiin. Ihan toimenpiteen lopulla alkoi kuitenkin oikein ikävä vatsakipu, kuin pahin mahdollinen kuukautiskipu. Koska punktio oli jo ihan lopussa, niin minulle ei enää annettu lisää vahvaa kipulääkettä, ja se oli varmaan ihan hyväkin, koska kun minun sitten piti nousta toimenpidepöydältä, huimasi tosi paljon. Korvat menivät lukkoon, puhe puuroutui ja sormia kihelmöi. En sentään pyörtynyt, mutta aika lähellä se oli. Hoitaja haki lepohuoneesta sänkyni, ja minut kärrättiin sillä takaisin. Arvelivat, että vanhvat kipulääkkeet tekivät nuo oireet.

Puoli tuntia punktion jälkeen vatsa oli todella kipeä (ihan eri tavalla kuin viimeksi!). En oikein tiennyt, miten päin olisin sängyssä maannut. Perfalgan laitettiin tippumaan kaikille punktion jälkeen, mutta se ei auttanut ollenkaan. Litalgin + lämpötyyny oli sitten kohtalainen yhdistelmä. Voihan olla, että kipu olisi helpottanut hyvin itsekseenkin.

Fertinovan esilääke oli kehoitus ottaa kotona Burana 600 mg ennen toimenpidettä. TAYS:issa annettiin Oxynormia 5 mg ja Primperania 10 mg suun kautta. Rauhoittavaa en halunnut, vaikka sitä kyllä tarjottiin. Hyvä, etten ottanut, kun pää meni muutenkin ihan sekaisin ;) Juuri ennen toimenpidettä annettiin Rapifenia suoneen, ja siitä tuli sellainen humalainen olo päähän. Ennen toimenpidettä sain myös ennaltaehkäisevästi antibioottia suoneen (kefuroksiimi + metronidatsoli). Ihmettelin vähän syytä, mutta punktion tehneen lääkärin mukaan antibiootit annettiin kortisonin takia. Teoriassahan se lisää infektioriskiä, mutta on tuo minun 5 mg:n vuorokausiannokseni aika mitätön.

Näiden löpinöiden jälkeen tulee sitten se tärkein, eli keräyksen saldo. Munasoluja saatiin yhteensä 13.  En sitten huomannut kysyä, että oliko tässä koko määrä vai vain kypsät. Jälkimmäisessä tapauksessa tulos ainakin olisi ihan mainio, tosin epäilen että 13 oli kokonaismäärä. Miehen sperma oli entisenlaista, eli ei hyvälaatuista. Vissiin meni Clomifen-rahat hukkaan ;) Onneksi siittiöitä tarvittiin vain 13, heh. 

Kaikki tuntuivat olevan hyvin luottavaisia sen suhteen, että tuoresiirto toteutuu. Sain ajan perjantaille, ja se pysyy voimassa, ellei minulle toisin ilmoiteta. Itse en kyllä usko siirtoon, ennen kuin alkio on sisälläni. Fiilikset eivät ole mitenkään erityisen huonot, mutta mietin vain edellistä kertaa, miten paljon alkioita karsiutui pois, ja nyt tavoitteena on sentään viljellä kaikkia viisi vuorokautta! Jänniä aikoja siis eletään. Mitähän TAYS:iin tällä hetkellä kuuluu? Kuinka monta meidän alkiotamme sieltä löytyy? Ovatko mistään kotoisin?

Sairauslomaa kirjoitettiin perjantaihin saakka. Luoja tietää, miten saan sen ajan kulumaan kotona...!  Ainakin tulen hyppäämään kattoon, jos minulle soitetaan tuntemattomasta numerosta, koska se puhelu koskee todennäköisesti alkioita. Jos sellaisia tuleekaan. Hemmetti. Pakko vain luottaa, että kaikki sujuu hyvin.

Tänään jäin kyllä mielihyvin kotiin, koska aamulla oli edelleen sellainen pyörryttävä olo (ehkä olen nukkunut liikaa). Vatsa ei ole niinkään kipeä. Ehkä menen huomenna jo töihin. Tai torstaina.